Kirkkoniemi Pääministeri Paavo Lipposen toteamus siitä, että Suomen on panostettava entistä enemmän Barents-yhteistyöhön ilahduttaa alueellisia toimijoita. Kommentti sai tuoreeltaan vähän konkretiaakin, sillä Lipponen lupasi Kirkkoniemen huippukokouksen päätteeksi lisätä maakuntien resursseja, jotta nämä voivat toimia tehokkaammin osana yhteistyötä.
"Tämä tarkoittaa sitä, että maakuntaliitot voivat olla tasavertaisesti kehityshakkeissa mukana, sillä nyt keskushallinto lähtee tukemaan alueiden toimintaa kuten Ruotsissa ja Norjassakin tehdään", Barentsin alueneuvoston jäsen Alpo Löytynoja toteaa.
Aiemmin yhteistyöhön käytetyt varat tulivat maakuntaliittojen omista budjeteista. "Yleinen yhteistyö vie paljon rahaa. Lisäksi maakuntaliitot ovat panostaneet kansainvälistymiseen muun muassa lisäämällä henkilöstömäärää, joten toiminnallisiin hankkeisiin ei ole jäänyt käytännössä juurikaan resursseja."
Löytynoja lisää, että alueneuvossa on ollut hyviä hankkeita esillä, mutta siinä vaiheessa kun aletaan jakaa kustannuksia, on suomalaisten on ollut todettava, ettei rahoja löydy. "Nyt tilanne toivottavasti muuttuu."
Pohjois-Suomen maakuntaliitot jättivät Kirkkoniemessä perjantai-iltana asiasta muistion pääministeri Lipposelle. Liitot toivovat ulkoministeriön varaavan jatkossa Barentsin alueen toiminnalliseen yhteistyöhön puoli miljoonaa euroa vuodessa, joka voidaan jakaa Barentsin alueneuvoston hankkeisiin.
Liitot ovat lähestyneet pääministeriä ja ulkoministeriötä aieminkin, mutta tuloksetta. Nyt aika oli huippukokouksen ilmapiirissä suotuisa. Todellisuudessa kyse on siitäkin, että olisi ristiriitaista, että Suomi on mukana julistuksessa, jossa luvataan tehdä tiiviimpää yhteistyötä, jos toimijoilla ei ole rahaa sitä käytännössä toteuttaa.
"Barentsin neuvosto on työkalu pohjoisen ulottuvuuden kehittämisessä. Sen avulla saadaan toimijoita mukaan myös Venäjältä, joten alueiden toimintakyvyllä on ratkaiseva merkitys koko Barents-yhteistyölle", saamelaisneuvoston puheenjohtaja Anne Nuorgam totesi.