Eduskunnan puhemiehen Paavo Lipposen (sd.) mielestä Kainuun hallintokokeilussa tulisi siirtyä entistä enemmän kohti yhden kunnan mallia. Koko Kainuun maakuntaa tulisi käsitellä kuten yhtä kuntaa. Lipposen mielestä Suomessa ei pitäisi ryhtyä luomaan nykyistä moniportaisempaa hallintoa: valtio-kunta-akselilla pitäisi pärjätä.
Lipponen esiintyi maanantaina Kainuun maakuntavaltuuston ensimmäisessä kokouksessa. Hän esitteli ajatuksiaan myös ennen kokouksen alkua pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Maakuntavaltuusto valittiin lokakuun kunnallisvaalien yhteydessä. Jo nyt aika laajasti on koettu epäonnistuneeksi ratkaisuksi muun muassa se, että kullakin kokeilussa mukana olevalla kunnalla on oma kiintiönsä valtuustossa.
- Kaksi kolmasosaa kuntien peruspalveluista siirtyy nyt maakunnalliseen hallintaan. Herää kysymys, miksei myös loput kolmasosa? Lipponen kysyi.
Hänen mielestään kokeilun kuluessa voitaisiin harkita siirtymistä astetta pidemmälle ilman kuntakohtaisia kiintiöitä. Hänen näkemyksensä mukaan tämä selkiyttäisi vastuusuhteita ja vaaliasetelmaa kansalaisia aktivoivalla tavalla.
Periaatteessa Kainuun mallia voitaisiin Lipposen näkemyksen mukaan soveltaa muuallakin. Ehtona kuitenkin olisi, että maakunnalla on selkeät rajat. Yksi tämmöinen alue voisi olla Etelä-Karjala. Monissa muissa maakunnissa rajat ovat hänen mielestään jopa teoreettisia
Lipposta pidetään koko Kainuun mallin henkisenä isänä. Runsaat kolme vuotta sitten hän korosti maakunnan elinkeinoelämän säilymisen merkitystä, ja sama viesti hänellä oli valtuuston kokouksessakin. Hänen mielestään ykkösasiana tulee olla, että maakunta pysyy elinvoimaisena. Hankkeessa tulee välttää suunnitelmatalouden riski. Samalla on muistettava, että valtiolta ei voi aina saada lisää rahaa. Kaikkein tärkeintä on, että koko hankkeen tarkoitusperät eivät häiriinny.
Kainuun tulevaisuus riippuu
myös Kajaanin tulevaisuudesta
Lipponen varoitti, että kuntien puolelta ei saa tulla puolustusreaktiota eli että kunnilta ei saa viedä mitään. Hän viittasi esimerkiksi mahdollisiin lukioiden lakkauttamisiin ja korosti, että nyt joudutaan miettimään, miten hyötyjä haetaan.
Tämä tarkoittaa siis siitä, että rakenteellisia muutoksia on toteutettava, jotta alue pärjäisi tulevaisuudessa. Lipponen korosti sitäkin, että Kainuun tulevaisuus riippuu myös siitä, miten alueen keskus Kajaani pärjää.
Juhlakokouksessa esiintyi lisäksi EU:n alueiden komitean puheenjohtaja Peter Straub. Hän onnitteli Suomea Kainuussa tehdystä ratkaisusta. Hän muistutti, että EU:n laajentumisessa alueet vahvistuvat Euroopassa.
Straub korosti myös läheisyysperiaatetta ja painotti, että periaate voi täydessä mitassa toteutua vain, jos EU:n uusi perustuslaillinen sopimus tulee voimaan. Hän tiivisti, että Euroopan ja kansalaisten välistä kuilua on kavennettava.
Lue myös:
Kainuun valtuuston puheenjohtajat valittiin ilman äänestyksiä