Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) haluaa EU:n päättävän energiamarkkinoiden vapauttamisesta nyt Espanjan puheenjohtajuuskaudella. Lisäksi EU:n olisi pidettävä paremmin huolta kilpailukyvystään bioteknologiassa.
Puheenjohtajamaa Espanjan pääministerille José Maria Aznarille lähettämässään kirjeessä Lipponen luettelee asioita, joita hänen mielestään olisi tärkeätä edistää Barcelonan EU-huippukokouksessa maaliskuussa.
Energiamarkkinoista olisi Lipposen mielestä nyt välttämättä saavutettava yhteisymmärrys. Vajaa vuosi sitten ratkaisua yritettiin Tukholman huippukokouksessa. Silloin päätöksenteon esti vetollaan Ranska.
Muita tärkeitä aiheita ovat Lipposen mielestä yhtenäisten rahoitusmarkkinoiden luominen ja yhtenäinen valvonta sekä tietoyhteiskunnan kehittäminen ja bioteknologia.
Viimeksi mainitulla alalla Lipponen näkee suuria mahdollisuuksia ja vaaran, että EU jää jälkeen.
"Olen vakuuttunut, että bioteknologia voi tulevaisuudessa nousta tietoteknologiaa vastaavaksi kasvua-alaksi. Nyt on kuitenkin nähtävissä huolestuttavia merkkejä, että tällä hetkellä emme pysy kilpailijoittemme vauhdissa", Lipponen varoittelee.
EU:n jäsenmaiden olisi luotava bioteknologian kehitykselle suotuisat olot, panemalla toimeen bioteknisten keksintöjen patentoimista koskeva direktiivi.
Direktiivi hyväksyttiin vuonna 1998, ja se piti alun perin panna toimeen viimeistään viime vuoden puolivälissä. Toimeenpano on useissa EU-maissa jumittunut muun muassa ympäristöjärjestöjen vastustukseen.
Nykyisellään toimintaympäristö EU:ssa ei houkuttele sijoittajia, Lipponen varoitti. Lainsäädännöllä on poistettava esteitä uusien bioteknologisten tuotteiden markkinoillepääsyltä.
Barcelonan kokous käsittelee EU:n kilpailukyvyn kehittämistä. Se seuraa keväällä 1999 Lissabonissa pidettyä kokousta, jossa EU-maat asettivat kunnianhimoisen tavoitteen: unionista pitäisi kymmenessä vuodessa kehittää maailman kilpailukykyisin talousalue.
Barcelonassa määräaika on kahdeksan vuoden päässä, mutta lainsäädäntöohjelman toimeenpano on vieläkin edennyt hitaasti.
Lipposen mielestä koko toimintatapaa olisi tarkasteltava kriittisesti. Kaikkia Lissabonissa juhlallisesti käynnistettyjä hankkeita ei ole syytä käsitellä Barcelonassa.
Lainsäädäntöohjelman toimeenpano kuuluu ennen kaikkea ministerineuvostolle, eikä EU-maiden johtajien pitäisi puuttua lainsäädäntöön muuten kuin poikkeustapauksissa.
"Usein on helpompaa tehdä tuloksia käynnistämällä uusia hankkeita kuin tekemällä rohkeita käytännön päätöksiä", Lipponen moittii.
Lipposen mielestä olisi syytä karsia EU:n hankkeita ja prosesseja. Esimerkiksi työllisyyssuuntaviivojen käsittely kerran vuodessa on asia, jonka hyödyllisyyttä pitäisi tarkastella.
Lipposen mielestä EU:ssa pitäisi myös pohtia tarkkaan, missä määrin ns. avoin koordinaatio on hyödyksi EU:n kilpailukyvylle. Suomessa avointa koordinaatiota on moitittu turhan byrokratian luomisesta.
Menetelmä perustuu siihen, että erinäisistä aiheista kerätään kaikista jäsenmaista tilastotietoa. Ajatuksena on, että AEU-tasolla yhteen kootut tiedot esimerkiksi työmarkkinoista tai vanhusten hoidon tasosta painostavat jälkeen jääneitä maita parantamaan tuloksiaan.