Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd.) aikoo selvittää, jäikö Suomi ilman kaivostoiminnan tukirahoitusta EU:n jäsenyysneuvotteluissa. Asia tuli esille Lipposen maakuntamatkalla Sodankylässä maanantaina.
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Lapin aluejohtajan Ahti Silvennoisen mukaan Suomi jäi kokonaan paitsi EU:n kaivosrahoista, koska jäsenyysneuvottelujen aikaan kaivostoiminta oli hiipumassa Suomessa, eikä sen tulevaisuuteen uskottu. Silvennoisen mukaan muun muassa Ruotsi osasi paremmin ajaa etuaan myös kaivosalan tukirahoissa.
Suomen jäsenyysneuvotteluiden aikana oppositiossa istunut Lipponen otti viestin vakavasti.
- Minun täytyy kyllä tarkistaa, onko tässä päässyt tapahtumaan suurempaa vahinkoa, puhemies lupasi.
Kansallisen rahoituksen puute vaivaa GTK:n Silvennoisen mukaan suomalaisten malmiesiintymien hyödyntämistä. Hänen mukaansa esimerkiksi kanadalaisille rahoittajille on vaikea perustella kaivoshankkeiden kannattavuutta, kun kotimaassakaan ei alaan satsata.
Ongelmallinen Koitelaiskaira
Kaivostoiminta oli tärkeänä aiheena Lipposen Lapin vierailulla ajankohtaisuutensa vuoksi. Sodankylässä sijaitseva Pahtavaaran kultakaivos aloitti vastikään uudelleen toimintansa kullan maailmanmarkkinahinnan noustua.
Vielä ajankohtaisempi kysymys Lapissa on Keivitsan kaivosalueen kainaloon esitettävä Koitelaisen kairan Natura-täydennysosa. Jälleen kerran sekä Sodankylän kunta että Geologian tutkimuskeskus toivat esille epäilyksensä siitä, onko alueella erityisiä luonnonsuojelullisia arvoja.
Sodankylän kunnanjohtaja Martti Pura sanoi kunnan vaativan perusteluita täydennysosan suojelulle. Puran mukaan Koitelaisen täydennysosan luontotyyppiä esiintyy laajalti.
- Siinä ei esimerkiksi ole samaa erikoista kivilajia, mitä jo Naturaan kuuluvassa Koitelaisen alueessa on, Pura sanoo.
Kunta vaatii huomiota sille, että kansainväliset kaivosyhtiö ovat sijoittaneet alueelle jo miljoonia euroja esiintymän tutkimiseen.
Puhemies Lipponen yhtyi epäilykseen siitä, että Natura-suojeluohjelmaan liittäminen ilmeisesti estäisi kaivostoiminnan aloittamisen alueella. Lipponen sanoi ottavansa selvää, minkä vuoksi Koitelaisen suojelualuetta lähdettiin laajentamaan.
Hallituksen kolmihenkisen Natura-ministerityöryhmän on tarkoitus antaa valtioneuvostolle esityksensä Naturan täydennysosista tiistaina. Se, voidaanko täydennysosista esityksen jälkeen vielä keskustella, on Lipposen mukaan hallituksen asia.
- Oma asenteeni on se, että näitä luontotyyppejä on runsaasti Lapissa, Lipponen lisää.