Lip­po­nen haluaa Suomen EU:n tur­val­li­suus­yti­meen

SDP:n puheenjohtaja puhemies Paavo Lipponen katsoo, että Suomen ja Ruotsin pitää harkita menoa mukaan EU:n rakenteelliseen puolustusyhteistyöhön, jos sellainen Saksan ja Ranskan johdolla syntyy.

Puhemies Paavo Lipponen kehui Ulkopolitiikka lehden muuttuneen hyvään suuntaan viitaten kansikuvaan lehden julkistamistilaisuudessa keskiviikkona.
Puhemies Paavo Lipponen kehui Ulkopolitiikka lehden muuttuneen hyvään suuntaan viitaten kansikuvaan lehden julkistamistilaisuudessa keskiviikkona.

SDP:n puheenjohtaja puhemies Paavo Lipponen katsoo, että Suomen ja Ruotsin pitää harkita menoa mukaan EU:n rakenteelliseen puolustusyhteistyöhön, jos sellainen Saksan ja Ranskan johdolla syntyy.

Lipponen kirjoittaa Ulkopolitiikka-lehden tuoreessa numerossa, että Suomen ja Ruotsin panosta tarvittaisiin suunnittelutyössä, joka käynnistyisi, kun ytimeen liittyvät maat alkavat kehittää toimintakykyään vaativaan sotilaalliseen yhteistyöhön.

"Jos jäämme ulkopuolelle, se merkitsisi elintärkeiden kansallisten turvallisuusetujen väheksymistä ja marginalisoitumista EU:n yhteisessä turvallisuuspolitiikassa."

Lipponen moitti samalla "hallituksen piiristä" annettuja lausuntoja, jotka antavat yleisesti negatiivisen kuvan Suomen suhtautumisesta EU:n puolustusyhteistyöhön. Kaavaillun puolustusytimen paheksuminen jo etukäteen on Lipposen mielestä tarpeetonta.

Yhteistyötä arvostelivat ulkoministerit Erkki Tuomioja (sd.) ja Ruotsin Laila Freivalds yhteisessä artikkelissaan Dagens Nyheterissä. He pitivät sitä tarpeettomana ja varoittivat rakenneyhteistyön voivan hajottaa EU:ta.

Lipposen mielestä Suomi ei saa vetäytyä EU:n reunavaltioksi.

"Kun suuret jäsenmaat pyrkivät muodostamaan puolustusytimen, on siihen reagoitava vaatimalla - niin kuin Suomi tekee - selviä pelisääntöjä ja osallistumismahdollisuutta kaikille jäsenmaille. Sopeutuminen ytimen realiteettiin puolestaan vaatii mukaan menemistä."

Ytimiä voi EU:ssa olla vain yksi, se johon kuuluvat ne maat, jotka ovat mukana sekä Emussa, Schengen-sopimuksessa että puolustusytimessä. Suomi syyllistyisi Lipposen mukaan todelliseen antautumispolitiikkaan, jos se vapaaehtoisesti luovuttaisi asioiden hoidon EU:ssa muille.

Suomen etua ajettu oikein

Lipponen kurmottaa artikkelissaan niitä, jotka katsovat Suomen epäonnistuneen kansallisten etujensa ajamisessa. Hän nostaa esimerkiksi MTK:n hyökkäyksen 141-tukia koskevaa neuvotteluratkaisua vastaan ja arvioi, että maatalousministeri Juha Korkeaojan (kesk.) neuvottelema tulos oli menestys. MTK on Lipposen mielestä unohtanut, että artiklan tulkinta edellyttää alenevia tukia.

"Ulkoministeri Heikki Haavisto (kesk.) epäonnistui yrittäessään neuvotella vuonna 1994 muutoksen artiklan tulkintaan, joten on turha panna myöhempiä hallituksia vastuuseen musta kuin siitä, että ne parhaansa mukaan neuvottelevat komission kanssa", Lipponen kirjoittaa.

Lipposen mielestä MTK:n ja muiden väitteet Suomen epäonnistumisesta maatalouden ja aluepolitiikan etujen vartioimisessa kertovat suhteellisuuden tajun puutteesta.

"Ne ovat tahallista harhaan johtamista ja kansalaismielipiteen vastuutonta lietsontaa EU-vastaiseksi."

Lipponen katsoo, että Suomen pitää edelleen pyrkiä pysymään EU:n "mallioppilaana". Suomen puhevalta pysyy vahvana, jos sen omat asiat ovat kunnossa.

"Muille voi asettaa vaatimuksia vain sellainen jäsenmaa, joka on itse täyttänyt sovitut tavoitteet."