jorma.melleri@jippii.fi
Kun kuulin radiosta, että eduskunnan puhemies Paavo Lipponen on tehnyt ensimmäisen virallisen maakuntamatkansa Helsingin Kontulaan, luulin sitä ensin vitsiksi. Ajattelin, että meneillään oli Alivaltiosihteerin viihdeohjelma. Kohta kuitenkin selvisi, että juhlallinen ja vakava ilmoitus tuli ihan oikeasta uutislähetyksestä.
Uutistenlukija kertoi ääni väristen, että ajatus maakuntamatkoista oli syntynyt puhemiehen omassa päässä. Lipposen ideahautomo oli työskennellyt kuumeisesti kesän helteillä synnyttäen lopulta mainion ajatuksen: ei kun maakuntamatkoille!
Puhemies oli huomannut, että tekipä hän mitä tahansa, media ottaa kaiken tosissaan. Sellaiseen asemaan ei moni pääse. Tilanteesta kannattaa ottaa irti kaikki mahdollinen. Olen saanut vihiä, että seuraavaksi on tulossa kuvakavalkadi Lipposen salaisesta käynnistä Mäkelänrinteen uimahallissa. Seiska-lehden salakuvaaja (paparazzi) on onnistunut ottamaan hienot uimahousukuvat: Lipponen edestä, Lipponen takaa, Paavo istuu, Paavo makaa.
Nyt arvuutellaan, mihin Lipponen seuraavaksi ryhtyy. Jos Lipponen vain itse haluaa, hänet valittaisiin alta aikayksikön Euroopan presidentiksi, EU-komission puheenjohtajaksi, YK:n pääsihteeriksi, Suomen tasavallan presidentiksi, Kontula-seuran puheenjohtajaksi, Uimaliiton kunniapuheenjohtajaksi tai mihin tahansa.
Maakuntamatkat pohjustavat tulevaa nimitystä. Presidentti Tarja Halonen voi vain kateellisena katsoa pelonsekaisin tuntein vierestä, ryhtyykö Lipponen kenties tasavallan presidentiksi. Jäisikö Haloselle muuta kuin Muumimaa?
Olen itsekin pyrkinyt aistimaan yleistä ilmapiiriä maakuntamatkoillani, tosin huonoin tuloksin. Aloitin Helsingin Töölöstä. Töölön kirjastossa en kuitenkaan saanut kontaktia ihmisiin. Kaikki lukivat keskittyneesti tai puikkelehtivat kirjahyllyjen välissä muista piittaamatta, joten en uskaltanut häiritä.
En siis tiedä mikä on Töölön yleinen mielipide.
Toisen maakuntamatkan tein Kainuuseen. Ohjelmassa oli kulttuuria ja urheilua. Kävin katsomassa Sotkamon nuorisoseuran esittämän näytelmän Pesärikko, joka perustuu Orvokki Aution samannimiseen kirjaan. Kainuulaiset esittivät näytelmän Pohjanmaan murteella, mikä oli rohkea teko. Näytelmä oli muutenkin hyvä ottaen huomioon, että asialla olivat amatöörinäyttelijät.
En ollut aiemmin käynyt katsomassa pesäpalloa Sotkamossa. Olin kyllä kuullut, että tunnelma on ainutlaatuinen ja vierasjoukkue saa kuulla pahojakin herjoja. Sotkamon ja Pattijoen ottelu oli tasainen, mutta katsomossa tunnelma ei paljon poikennut kesäteatterista. Helle taisi viedä parhaat mehut yleisöstä.
Kolmannen maakuntamatkani tein Etelä-Pohjanmaalle. Tapasin paljon ihmisiä Lapuan Speleissä. Luulin, että siellä soitetaan kansanmusiikkia ja tanssitaan tanhuja. Väärä luulo. Suomalaista kansanmusiikkia en juuri onnistunut kuulemaan, ellei sellaiseksi lasketa Dannyn ja Mikko Alatalon esiintymistä. Kotimaista kesäkulttuuria edusti myös naisten pesäpallo-ottelu Lapua - Peräseinäjoki, jossa tunnelma oli hyvä kuin ennen vanhaan.
Olen tullut siihen tulokseen, että maakuntamatkat ovat hyödyllisiä. Suosittelen niitä kaikille. Vallattoman rivimiehen on tietenkin vaikea järjestää maakuntamatkoilleen kunnon isännät ja hyvät tarjoilut. Puhemiehellä tarjoilu pelaa ja isännät pokkuroivat, mutta moni muu joutuu tyytymään kiukuttelevien sukulaisten armopaloihin. Tähän pitäisi saada muutos.
Ehdotan, että puhemies ottaa jokaisen maakuntamatkansa seurueeseen laajan valtuuskunnan, joka edustaa meitä tavallisia suomalaisia. Näin me kaikki voisimme nauttia puhemiehen maakuntamatkoista edustajiemme välityksellä.