Helsinki Puhemies Paavo Lipposen (sd.) mukaan Suomi oli 1930-luvulla ja toisen maailmansodan vuosina poikkeuksellinen maa Euroopassa, sillä demokratia säilyi Suomessa vahvana, kun monet muut nuoret valtiot sortuivat eriasteiseen autoritarismiin tai jopa diktatuuriin.
Lipponen puhui sunnuntaina Kauhajoella muistojuhlassa, jossa muisteltiin eduskunnan kokoontumista Etelä-Pohjanmaalla talvisodan aikana. Lipposen mukaan kansanvaltaiset toimintatavat vahvistuivat Suomessa 1930-luvulla.
- Suomi oli Euroopan sotaakäyvistä maista ainoa, jossa parlamentti kokoontui keskeytyksettä sodan aikana, Lipponen muistutti juhlapuheessaan.
Nykyisin eduskunnan toiminta siirtyisi talvisodan kaltaisessa kriisitilanteessa väestönsuojatiloihin, Lipponen kertoi.
Vaikka demokratia jatkuikin Suomessa läpi sotavuosien, Lipponen arvioi, että eduskunta oli sota-aikana sivussa suurimpien päätösten teosta. Kansanedustajat pidettiin ulkoasiainvaliokuntaa myöten syrjässä päätöksenteosta, mikä osaltaan johtui kansanedustajien taipumattomasta asenteesta Neuvostoliittoa kohtaan.
- Eduskunta muodosti sodan aikana paikan, jossa voitiin purkaa sanomisen tarvetta, mutta vallan keskiössä eduskunta ei ollut, Lipponen summasi.
Eduskunnan istunnot internetiin
Kauhajoen muistojuhlassa Lipposen ohella puhunut varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) on huolissaan kansalaisten ja etenkin nuorten poliittisen osallistumisen alhaisesta tasosta. Anttilan mukaan välinpitämättömyys politiikkaa kohtaan yhdistyy usein laajempaan syrjäytymisen ongelmaan.
- Edustuksellisen kansanvallan tuleekin olla ennen kaikkea yhteiskunnan heikompien turvana ja vaikutuskanavana, Anttila painotti.
Anttilan mukaan poliitikkojen tulee ennakkoluulottomasti hakea uusia tapoja, joilla kansalaiset saataisiin kiinnostumaan vaikuttamisesta. Merkittävä edistysaskel tässä suhteessa otetaan Anttilan mukaan ensi syksynä, kun kansalaiset pääsevät seuraamaan kaikkia eduskunnan istuntoja reaaliaikaisesti internetin välityksellä.
Anttilan mukaan sota-ajan tapahtumien muistelu korostaa sitä, kuinka onnekkaassa asemassa suomalaiset nykyisin ovat. Vuoden 2000 perustuslakiuudistus nosti Anttilan mukaan eduskunnan ja hallituksen "normaaliin parlamentaariseen rooliin" ja suomalaisen demokratian "täysikasvuiseksi".
- Presidentin korostettu asema sopi ehkä kylmän sodan poikkeukselliseen ilmapiiriin ja tiettyyn varpailla oloon, mutta yhtä kaikki se oli vielä jäänne tsaarinajasta, Anttila arvioi.
Juhlat eduskuntamuseossa
Kauhajoella järjestetty muistojuhla on osa eduskunnan satavuotisjuhlintaa. Helsingistä pommitusten vuoksi evakuoitu eduskunta kokoontui Kauhajoella joulukuusta 1939 helmikuuhun 1940.
Muistojuhla järjestettiin evakkoajan istuntosalissa Kauhajoen Sanssin koulussa. Istuntosali toimii nykyisin eduskuntamuseona.
Sunnuntain muistojuhlaan liittyen Kauhajoella järjestettiin lauantaina Eduskunta ja yrittäjyys -seminaari, missä puhemies Lipponen ehdotti perintöveron poistamista yrityksiltä sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi.