Lippo iskee sit­ten­kin

Oulun Lipon tunnuslause "Lippo iskee" ehti parin kuukauden aikana vääntyä monen suussa sanapariksi "Lippo itkee".

Oulun Lipon tunnuslause "Lippo iskee" ehti parin kuukauden aikana vääntyä monen suussa sanapariksi "Lippo itkee". Lippo oli kielteisissä otsikoissa, ja pelaajistoa valui ympäri Suomea.

Lipon superpesisjoukkuetta oltiin jo hautaamassa. Jossain päin maata taitettiin jo peistä, kuka ykkössarjan joukkue perii sarjasta luopuvan Lipon paikan. Vielä mitä. Uutiset Lipon kuolemasta olivat vahvasti liioiteltuja ja kovin ennenaikaisia.

Lipon julkistama miesten superpesisjoukkue on sitä tasoa, että sarjakauden alkaessa ei hävetä juosta kiilaan. Kokemusta löytyy, mutta myös parhaille omille junioreille annetaan mahdollisuus.

Joukkueen kustannuksia alennettiin 35 prosenttia. Luku on oivallinen: asiakkaan näkökulmasta kaupan alennus 10-15 prosenttia on kanta-asiakasetu, 20-45 prosenttia alennusmyynti, yli 50 prosentin alennuksilla puhutaan usein jo loppuunmyynnistä.

Tiettävästi joukkueesta puhdistettiin joitakin hengenpilaajia. Parin pelaajan ehtona jatkamiselle oli, että valmennuksen on tehostuttava huomattavasti viimekesäisestä.

Nyt joukkue on jämerissä käsissä. Kun kerran tehdään jotain, tehdään se sitten hyvin ja päämäärätietoisesti. Jos saunailtojen määrä on motivaation mitta, mentäköön sitten alasarjoihin. Superpesiksen pitäisi kai olla huippu-urheilua.

Kovimman haasteen eteen joutuu hieman värittömänä tunnettu pelinjohtaja Juha Tahvola, joka joutuu näyttämään sekä piiskurin että taktikon kykynsä. Hän joutuu kasvattamaan joko Joni Meriläisestä tai Mika Väisäsestä lukkarin, jonka itseluottamus kestää - ja johon joukkue luottaa. Vielä viime kesänä Väisäsellä ei kaikilta osin tätä luottamusta ollut.

Psykologisesti joukkueen tärkein lenkki on Antti Vihtkari. Kovan luokan pelimiehen saaminen Lippoon on erinomainen henkinen tuki sekä nuorille tulokkaille että viesti katsojille. Luonteeltaan Vihtkari on kova luu, sen tietävät tuomarit ja vastajoukkueiden lukkarit. Kun Lipon joukkue aikanaan äänestää kapteenistostaan, olisi outoa, jos Vihtkari jäisi tämän porukan ulkopuolelle.

Vihtkari teki Lipon kanssa kolmen vuoden sopimuksen eli sitoutui vahvasti Ouluun. Työkuvioistaan mies ei vielä kerro, mutta vahvana taustavaikuttajana lienee ollut hänen morsiamensa Sari Lemponen, joka on saanut vakinaisen työpaikan Oulusta.

Lipon omien juniorien nostaminen edustusjoukkueeseen on toinen tärkeä signaali. Näin joukkue saa uusia faneja, sillä omien poikien edesottamuksia on aina kiintoisampaa seurata kuin tuntemattomien matkalaukkupelaajien.

Omien kasvattien nostaminen antaa uskoa myös nuoremmille ikäluokille, jotka tarvitsevat esikuvia. Oman seuran edustusjoukkue ei olekaan saavuttamaton unelma.

Anssi Väisänen

anssi.vaisanen@kaleva.fi

Ilmoita asiavirheestä