Lipot vesille Kuu­si­saa­res­sa lauan­tai­na – "ei tar­vit­se punt­ti­sa­lil­le lähteä"

Oulun erä- ja kennelkerhon Sami Lunki, Mervi Haahti, Matti Mätäsaho ja Kari Hanski piipahtivat tiistaiaamuna Kuusisaaressa katsomassa siika-altaiden rakennusta.
Oulun erä- ja kennelkerhon Sami Lunki, Mervi Haahti, Matti Mätäsaho ja Kari Hanski piipahtivat tiistaiaamuna Kuusisaaressa katsomassa siika-altaiden rakennusta.
Kuva: Susanna Eksymä

Oulun Erä- ja Kennelkerhon puheenjohtaja Mervi Haahti silmäilee varhain tiistaiaamuna Kuusisaaren laiturilta Tuiranväylän tummanpuhuvaa ja vauhdilla virtaavaa vettä.

– Vesi on sen verran korkealla ja virtaus hyvä, että siikaa on nyt liikkeellä varmuudella reilusti, Haahti tuumaa.

Oulun Erä- ja Kennelkerhon kalastusjaoksen puheenjohtaja Matti Mätäsaho ja aktiivit Sami Lunki ja Kari Hanski yhtyvät seurakaverinsa toteamukseen.

– Erittäin hyvältä näyttää lauantaita ajatellen.

Lauantaina Kuusisaaressa käynnistyy perinteinen siian lippoaminen.

– Kyseessä on perinnekalastusta, jonka historia juontaa juurensa vuosisatojen taakse, Haahti valottaa.

Hän huomauttaa siian lippoamisen olevan myös tärkeää kalastuksenhoitotyötä.

– Naarassiiat otetaan talteen ja niistä lypsetty mäti toimitetaan kalanjalostukseen, jotta meillä olisi täällä tulevaisuudessakin siikaa.

Hauista tarvitaan

Siikaa pääsee lippoamaan Kuusisaaressa kuka tahansa kalastuksenhoitomaksun maksanut ja lippoamisluvan hankkinut kalastaja.

Lupia voi ostaa Kuusisaaressa sijaitsevasta vaunusta koko lippoamisen ajan eli 29. lokakuuta saakka. Tarjolla on myös vuokralippoja.

– Lippohan on sellainen kalastusväline, ettei sellaista tahdo valmiina löytää. Ainakaan niin pitkää, mikä on täällä Kuusisaaressa tarpeen. Täällä tavataan käyttää noin 8–15-metrisiä lippoja, Kari Hanski sanoo.

Lippoaminen ei ole heiveröisimpien kalastajien hommaa, sillä lippo painaa parikymmentä kiloa. Lisähaastetta touhuun tuovat virtaavan veden vastus ja verkkoon uinut kalasaalis.

– Kyllä siinä ruukaavat kalamiehet ja -naiset olla aika kaikkensa antaneita lippoamisvuoron jälkeen. Ei tarvitse sen jälkeen lähteä enää punttisalille painoja nostelemaan, Hanski sanoo kokemuksen syvällä rintaäänellä.

– Toki lippoaminen on myös tekniikkalaji. Oikeanlaisen tekniikan kehittyessä hauista ei tarvitse enää niin paljon kuin aluksi, hän huomauttaa.

Suuret saaliit

Yhdellä lippoluvalla saa pyytää viisikymmentä siikaa.

– Lippoaminen on siitä kiitollinen kalastusmuoto, että saalis on yleensä runsas. Viisikymmentä siikaa yhdellä vuorolla ei ole ollenkaan epärealistinen saalis. Lippoihin saattaa uida myös lohia, Haahti sanoo.

Parhaiten siika on näinä aikoina liikkeellä aamu- ja iltahämärässä.

– Siiat liikkuvat yleensä lähellä pohjaa. Koiraat kovemmassa virrassa ja mätimammat lähellä rantaa, jossa niiden ei tarvitse huhkia niin kovasti, Matti Mätäsaho kertoo.

Nuoria kaivataan mukaan

Oulun Erä- ja Kennelkerho on järjestänyt siian lippoamista Kuusisaaressa yhteistyössä Oulun kaupungin, Oulun Energian ja Montan lohen kanssa yli kaksikymmentä vuotta.

– Vuosittain lupia on myyty 300–500, Kari Hanski sanoo.

Valtaosa lippoajista on viidenkymmenen ikävuoden ylittäneitä miehiä, mutta nuoria ja naisiakin on viime vuosina löytänyt lajin pariin enenevissä määrin.

– Tietysti toivoisimme, että konkarilippoajat ottaisivat nuoria mukaan tutustumaan tähän hienoon perinnekalastuksen muotoon, Mervi Haahti vetoaa.

Aiemmin Kuusisaaressa on järjestetty lippoamisen aloituspäivänä yleisötapahtuma, jossa lippoamista on päässyt kokeilemaan opastettuna matalalla kynnyksellä. Tänä vuonna varsinaista yleisötapahtumaa ei koronatilanteen vuosi järjestetä, mutta Haahti lupaa paikalta löytyvän neuvojia, jos lippoamaan saapuu ensikertalaisia.

Sami Lunki on lippoamisen konkari. Arkistokuva Oulujokisuistosta vuodelta 2016.
Sami Lunki on lippoamisen konkari. Arkistokuva Oulujokisuistosta vuodelta 2016.
Kuva: Jukka Leinonen