Jos sisäpeli ei kulje, on turha haaveilla pisteistä Sotkamon Jymyltä. Vanha kulunut vertaus mopon mahdollisuuksista 1000-kuutioista ratamoottoripyörää vastaan käy tähän paikkaan erinomaisesti: Lippo olisi sarjan kärkijoukkueita, jos se olisi pystynyt voittamaan Jymyn.
Lippo on viimeksi vienyt kotonaan Jymyltä jakson kesällä 2003, ja kotivoitosta samaa joukkuetta vastaan on jo lähes kahdeksan vuotta. Asetelmat ovat yhä samat.
Lipon siepparina ykköspalkinnon arvoisesti häärinyt konkari Mikko Vainionpää ei suostu vielä kaivamaan kuoppaa ja hautautumaan sinne.
"Pitää muistaa, että meillä on alla neljä kovaa peliä sarjan kärkijoukkueita vastaan. Ainoa, mikä huolestuttaa, on oma pelimme - tällä pelillä ei taatusti voiteta ketään. Itseluottamus mailan varressa on 80 prosenttia suorituksesta: jokaisen kaverin pitää nousta omalle tasolleen torstaina Kuopiota vastaan: se peli on kerta kaikkiaan pakko voittaa", Vainionpää murisi.
Tekeminen loppui kolmannessa vuorossa
Lipon viuhkamies Toni Seppälä näki kuitenkin pelin alun lupaavana. Lippo taistelikin hyvin kaksi ensimmäistä vuoroparia.
"Mutta sitten ei enää tehty niitä asioita, mitä oli sovittu. Annoimme liian isoja apuja naapurille, ja 1-3-tilanteessa alkoivat päät painua. Juotiin vain mehua eikä oltu kaarella tsemppaamassa", Seppälä puhisi.
Kylmän kelin vaikutus näkyi. Ottelun ensimmäinen lyöty juoksu nähtiin vasta Jymyn neljännessä sisävuorossa, kun Roope Korhonen pamautti kolmospuolelle väliin ja kotiutti Lauri Kivisen. Kaikissa ottelun viidessä edellisessä juoksussa osallisena oli joko pallon kimpoilu räpylästä tai harhaheitto.
Lipon kapteeni Joni Meriläinen ei pelannut vaan paranteli kuumettaan kaarella.
Lue lisää keskiviikon KALEVASTA!