Li­nu­xis­ta vauhtia äly­lait­tei­den ke­hi­tyk­seen

Tietokonemaailmasta tuttu avoimen lähdekoodin Linux-käyttöjärjestelmä on tehnyt tuloaan jo muuhunkin elektroniikkaan. Altavastaajan etuna on ollut helppo muokattavuus ja Linux-ohjelmoijien yhteisöllinen tuki, ja nämä ominaisuudet kiinnostavat kehittäjiä esimerkiksi älypuhelinten parissa.

Tietokonemaailmasta tuttu avoimen lähdekoodin Linux-käyttöjärjestelmä on tehnyt tuloaan jo muuhunkin elektroniikkaan. Altavastaajan etuna on ollut helppo muokattavuus ja Linux-ohjelmoijien yhteisöllinen tuki, ja nämä ominaisuudet kiinnostavat kehittäjiä esimerkiksi älypuhelinten parissa.

Linuxin osuus tällä hetkellä Symbian-käyttöjärjestelmän hallitsemilla älypuhelinmarkkinoilla on vaatimatonta luokkaa, mutta esimerkiksi ABI Research ennustaa Symbianin 73 prosentin osuuden viime vuodelta putoavan alle viiteenkymmeneen prosenttiin vuoteen 2012 mennessä, muun muassa Linuxin kasvavan haasteen vuoksi.

Samaa ennakoi oululaisen Sysartin toimitusjohtaja Petri Mäenpää. Sysart tarjoaa asiantuntijapalveluita asiakkailleen, esimerkiksi laitevalmistajille, jotka tarvitsevat tietyn alan teknologiaosaamista.

"Markkina Linux-pohjaisille sovelluksille kasvaa varmasti huimasti. Nytkin puhelinvalmistajilla on Linux-malleja, esimerkiksi Motorolalla, mutta lisäksi myös kaikki muut älyä tarvitsevat vekottimet tulevat kysymykseen, kuten vaikka digiboksit", Mäenpää arvelee.

Mäenpään mukaan Linuxin hyödyt tulevat laitevalmistajalle kiinnostaviksi silloin, kun pitää saada paljon ominaisuuksia laitteeseen, mutta pitää kehitystyö ja ylläpito tehokkaana. Matkapuhelinvalmistajilla taas on paineita laskea puhelinten keskihintaa, missä avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä voi auttaa.

"Asiakkaalla voi olla ensimmäinen tai toinen versio laitteestaan ja siihen on tulossa yhä enemmän ominaisuuksia ja koodin ylläpito käy raskaaksi, koska kaikki on omalla vastuulla", selvittää Sysartin Irko Aario.

"Halutaan wlan-yhteyttä tai kuvansiirtoa ja huomataan, että laite hyötyisi jo oikeasta käyttöjärjestelmästä, joka tarjoaa monet palvelut jo valmiina, on kyse sitten kortinlukijasta tai kulunvalvontalaitteista tai turvakameroista."

Lisäksi kehitystyö on nopeampaa kuin suljetun lähdekoodin puolella: jos muutoksia tarvitaan, ne voi tehdä nopeasti itse tai löytää valmiita rakennuspalikoita koodariyhteisöltä. Esimerkiksi Windows-bugien korjauksia joudutaan odottamaan valmistajalta.

Linuxin leviämiselle on kuitenkin esteitä, mikä johtuu myös sen avoimuudesta. Yhden Linuxin sijasta kun olemassa on useita toisistaan poikkeavia versioita.

"Esimerkiksi mobiilipuolella ei ole päästy yhteisymmärrykseen protokollien ja muiden seikkojen osalta. Vaikka Linuxin kehitystyön takana on jo paljon yrityksiä, tarvitaan standardointia, mikä helpottaisi käyttöjärjestelmän leviämistä älypuhelinten parissa", Aario tuumii.

Ilmoita asiavirheestä