Linux-käyttöjärjestelmä on kuluvan vuoden aikana lisännyt suosiotaan myös Suomessa. Järjestelmä on Suomessa saamassa käyttäjiä kunta- ja yrityssektorin lisäksi myös valtionhallinnon piiristä.
Linuxiin siirtymisen taustalla on kuluvan syksyn aikana ollut Microsoftin hinnoittelu ja lisenssiuudistus. Lisenssimaksujen uudistuksen on katsottu lisäävän huomattavasti Microsoftin järjestelmän käyttökustannuksia.
Esimerkiksi suurimmille yrityksille Microsoftin uudistus saattaa merkitä useiden miljoonien ja kunnille yhteensä jopa satojen miljoonien lisäkustannuksia.
Siirtyminen kokonaan Linuxiin on kuitenkin yrityksille usein iso ja riskialtis operaatio. Linuxin leviämisen esteenä ovat tähän asti olleet ennakkoluulojen lisäksi tukipalvelujen saanti. Linux on tavallaan isännätön ilmaisohjelmisto, ja tuen saaminen hätätilanteessa askarruttaa yrityksiä.
Teollisuudessa kiinnostus Linuxia kohtaan on etenkin syksyn aikana kasvanut tuntuvasti. Yrityksissä on ihmetelty erityisesti sitä, että järjestelmien ylläpitokustannukset esimerkiksi Microsoftin käytössä näyttävät koko ajan kasvavan.
"Kun todellisia tarpeita ei enää olisi vaihtaa työkaluja tai ottaa käyttöön uusia ohjelmistoversioita, niin kustannuksia pidetään teollisuuden piirissä perusteettoman korkeina", sanoi johtaja Heikki Sinervo TT:n tietohallinto-osastolta.
Sinervon mukaan kysymys on ennen muuta yhteensopivuuden ongelmasta. Esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmissa tekstin tulisi avautua sellaisenaan vastaanottajalle, samoin kuvien.
Sinervon mukaan useat yritykset tekevät parasta aikaa selvityksiä ja kokeiluja mahdollisuuksista siirtyä Linux-järjestelmään. Kiinnostus Linuxia kohtaan on syksyllä ollut laajaa ja selvityksiä tehty ahkerasti.
Osittaisessa tuotantokäytössä Linux on ollut jo vuosi sitten Metsäliitossa, ja esimerkiksi Stora Ensossa järjestelmä on ollut pilottiluonteisessa palvelinkäytössä. Myös muissa yrityksissä se on ollut käytössä yksittäisissä palvelimissa.
Kehityspäällikkö Heikki Lunnas Kuntaliitosta sanoo, että kuntasektorilla on siirrytty Linuxin käyttöön etenkin internetpalvelimissa. Myös kouluissa järjestelmä on kunnissa yleistynyt, mutta toimisto- ja hallintokäytössä käyttö on ollut vähäisempää.
Linuxin käyttö hallinnollisissa ohjelmissa on kuitenkin muuttumassa, kun markkinoille on saatu ensimmäinen Linuxiin sopiva suomenkielinen toimisto-ohjelma.
Hallinnollisen käytön osalta Lunnas mainitsee esimerkkinä Keuruun kaupungin, missä taloushallinnon järjestelmät ovat Linux-työasemissa. Laajoja selvityksiä on myös tehty etenkin Turussa.
Kuntien internetpalvelimissa Linux on hyvin suosittu käyttöjärjestelmä ja se on käytössä yli puolella Suomen kunnista. Myös valtionhallinnossa selvitellään Linuxin mahdollisuutta korvata Microsoftin hallitseva asema. Tavoitteena on etsiä myös valtionhallinnon ohjelmistokehykseen soveltuva lisensiointimalli.
Valtionhallinnossa käytössä olevissa palvelimissa 13 prosentissa on nyt käyttöjärjestelmänä Linux. Valtion virastoista esimerkiksi tullihallituksessa on jo jonkin aikaa käytetty Linuxia.
