Bryssel
Maaliskuun alussa Hollannissa puhkesi nopeasti leviävä linturutto. Tähän mennessä Hollannissa on jouduttu teurastamaan 12 miljoonaa kanaa, kalkkunaa ja muuta siipikarjaan kuuluvaa eläintä.
Nyt naapurimaassa ovat pahimmat aavistukset käyneet toteen: rutto on levinnyt rajan yli Belgiaankin. 250 000 kanaa teurastettiin heti samana päivänä kun laboratoriokokeet antoivat positiivisen tuloksen.
Belgian media ja kanafarmarit syyttävät Hollantia laiminlyönneistä ja ammattitaidottomuudesta.
Kaoottinen tilanne todistaa myös EU-sääntöjen heikkoudesta: selvät direktiivitkin ovat vain paperia, joillei jäsenmaiden valvonta kotona ole tiukka.
Kanarutto antaa pontta taas keskusteluille EU:n omista, eri puolille Eurooppaa lähetettävistä pysyvistä ja lahjomattomista agenteista.
Aviaire influenza eli linturutto on virustauti, jota tuulikin voi levittää, mutta yleensä se tarttuu kosketuksen välityksellä. Se tappaa kanat, kalkkunat ja fasaanit nopeasti. Kyyhkysiä se ei tapa, mutta tekee niistä viruksen kantajia. Viruksen itämisajan sanotaan olevan kymmenen vuorokautta. Perjantaina julkaistujen hollantilaisten tietojen mukaan myös siat voivat olla viruksen kantajia.
Hollantia syytetään
välinpitämättömyydestä
Belgiassa monet muutkin viranomaiset väittävät, ettei linturutto olisi levinnyt näin pitkälle etelään, jos Hollannissa oltaisiin noudatettu tarpeellisia varotoimenpiteitä.
Ruton saastuttamien kanaloiden hävityksiin ja siivoustöihin osallistuneiden työntekijöiden vaatteita ja kulkuneuvoja ei desifinioitu. Heidät päästettiin ruttoalueilta niine hyvineen. Monet heistä kuuluvat tilapäiseen työvoimaan, joka tekee keikkatöitä rajan molemmin puolin. Maataloudessa raja-alueiden kiertävät rengit ovat yleinen ilmiö.
Lintuja viety
evakkoon
Hollannissa on tähän mennessä tavattu linturuttoa yli 200 suurkanalassa ja 12 miljoonaa lintua on ollut jo pakko tappaa. Pelkästään raatojen hävittäminen on jättiläismäinen ongelmaurakka. Niiden tuhoamiseen erikoistuneet yritykset käyvät ylikapasiteetilla.
Ympäristöongelmien estämiseksi vuoroaan odottavat raadot pakastetaan, osa on kuljetettu jätelaitoksiin poltettaviksi. Silti lasteittain kuolleita lintuja on ollut pakko kuljettaa kaatopaikoillekin paikallisten asukkaiden vastustuksesta huolimatta.
Kieltoja uhmaten muutamat karanteenialueiden kanafarmarit kiirehtivät viemään lintunsa evakkoon.
Koko elämäntyön menettäminen tuntuu pahemmalta kuin mahdolliset seuraukset. Kanankasvattajat ovat tekemisissä elävän materiaalin kanssa: kananpoikaset kasvavat nopeasti, laarit täyttyvät munista ja lämmin kevätilma tekee olosuhteet yhä ahtaammaksi käyvissä kanaloissa sietämättömiksi.
Mutta hollantilaisten viranomaisten kyvyttömyyteen on belgialaisten vaikea löytää lieventäviä asianhaaroja. Vastuullisten toiminta oli liian löysää ja liian hidasta, ja siksi rutto pääsi leviämään ensimmäisestä sairaasta kanalasta nopeasti alueen muihin kanaloihin.
Belgiassa jyrkkiä
varotoimenpiteitä
Linturuton leviäminen Belgian puolelle on johtanut jyrkkiin varotoimenpiteisiin.
Taudin saastuttaman kanalan ympäriltä hävitettiin kolmen kilometrin säteeltä kaikkien kanafarmien linnut, yhteensä 250 000 eläintä. Kaikki alaan liittyvä toiminta on viime keskiviikosta lähtien ollut kiellettyä. Traktoreitten on pysyttävä omalla kartanolla.
Belgialaiset kanafarmarit ja heidän perheensä ovat peloissaan. Lukuisat heistä kärsivät valtaisat tappiot dioksiinikriisin aikana neljä vuotta sitten. He maksavat edelleen velkoja, joita uudelleen aloittamisen takia oli pakko ottaa. Harva uskaltaisi, tai jaksaisi, aloittaa alusta kolmannen kerran.
Belgiassa on noin 1 600 yritystä, jotka ovat erikoistuneet teuraskanojen kasvatukseen. Yksityisessä suurkanalassa on keskimäärin 15 000 lintua. Munafarmit mukaan lukien työllistää ala lähes 10 000 ihmistä.
Noin 12 miljoonaa paistinkanaa menee joka vuosi muihin EU-maihin. Viisi prosenttia kaikista EU:ssa kulutetuista kananmunista tulee Belgiasta.
Neljä vuotta vanha dioksiiniskandaali johti muun muassa kansallisen elintarvikeagentuurin perustamiseen. Alkukankeuksien jälkeen se toimii tyydyttävästi.
Sen ote linturuttoon on joka tapauksessa tehokkaampi kuin britttien toimet BSE-kriisin aikana, saksalaisten painiskelu myrkyllisen karjanrehun kanssa ja hollantilaisten viimeviikkoinen leväperäisyys linturuton suhteen.
