"No, eihän meillä ole tähän saakka hoidettu lintuja kuin ampumalla", hymähtää Jahti-Ebenhartin riistakonsultti Eero Torttila.
Lähivuosina vesi- ja kanalintukannat saavat kuitenkin melkoisen kädenojennuksen valtion mailla, jos Metsähallituksen suunnitelmat vesilintualtaiden, riekko- ja hanhisoiden sekä metsäkanalintujen poikueympäristöjen rakentamisesta toteutuvat.
Lintujen pesimis- ja levähdysalueiden kehittämisessä on edessä iso savotta. Metsähallituksen keväällä 2 007 aloittamaa Riistan elinympäristön aktiivisen hoidon (Reah) projektia vetävä Ahti Putaala kertoo, että koko maahan varaudutaan tekemään reilut 300 lintukosteikkoa. Työtä aloitellaan kaksivuotisella projektilla, jossa kosteikkoja tehdään vanhoille turvesoille, metsien keskellä oleville pienemmille kosteikoille, soille ja vanhoille luonnonravintolammikoille.
Kahdessa vuodessa sopivien kohteiden etsintään ja rakentamiseen käytettävä 1,2 miljoonan euron rahoitus otetaan Metsähallituksen perimistä lupatuloista. Seuraavalle viidelle vuodelle suunniteltuun noin 300 kosteikon tekemisiin haetaan EU:n liferahaa kolme miljoonaa euroa.
"Rahoitus ratkeaa ensi vuonna", Putaala kertoo.
Luontopalvelut ja
metsätalous yhdessä
Metsähallituksen luontopalvelut ja metsätalous tekevät lintukosteikkojen rakentamisessa tiiviisti yhteistyötä. Kosteikkoja tehdään kitu-ja joutomaille. Niiden päätehtävä on parantaa riistan elinoloja, mutta samalla kosteikoilla vähennetään myös ravinteiden vesistöille aiheuttamaa kuormaa.
Valtion mailla tehtävistä kosteikoista saatavat kokemukset siirretään koko metsätalouden käyttöön.
"Toimintamallia yritetään levittää myös yksityismetsien puolelle", Putaala sanoi.
Hänen mukaan kosteikot ovat myös osaltaan hillitsemässä ilmastonmuutosta.
"Kosteikot ovat hiilinieluja. Vesivarastoina ne toimivat myös tulvien ja pitkien hellejaksojen vaikutusten puskureina", Ahti Putaala kertoi.
Lintukosteikoille
malli Euroopasta
Taivalkosken Kolkonojalle on rakentumassa lintukosteikko vanhalle luonnonravintolammikolle. Vuonna 1992 päättyneen kasvatuksen jälkeen kuivillaan olleen lammikon rakentaminen on lajissaan ensimmäinen Pohjois-Suomessa.
Metsähallituksen eräsuunnittelija Juha Siekkinen kertoo, että kosteikon rakentaminen maksaa noin 10 000 euroa.
Euroopassa kosteikkoja on rakennettu parikymmentä vuotta, mutta Suomessa työ on vielä alussa. Metsähallitus käyttää toteutuksessa apuna asiantuntijoita.
"Olen ollut ennallistamassa soita. Tämä on niin erilaista työtä, ettei sitä kannata maalaisjärjellä tehdä", Siekkinen sanoi.
Kolkonojan rakentamisesta vastaava eräkonsultti Eero Torttila kertoo, että alueelle nostetaan vesi ensi keväänä. Entisen luonnonravintolammikon läpi tehdään luiskareunainen kanava ja keskelle "räpylöiden kuivatussaaria". Yläpuolella vettä on vain muutama sentti, alapuolella noin 1,5 metriä.
"Linnut löytävät heti tällaiselle kosteikolle", Torttila vakuuttaa.
Juha Siekkisen mukaan Kolkonojan kosteikko jää normaaliksi metsästyksen lupa-alueeksi.
Lintukosteikko ei vaadi valmistuttuaan isompaa huoltoa. Viiden vuoden jälkeen alueen vedet lasketaan pois. Kosteikkoa kesannoidaan 1-2 vuotta, jonka jälkeen se vesitetään uudelleen.