Ruotsalaisessa sinisessä Blå Grönkullanin päiväkodissa on omituisen hiljaista.
"Lapset nukahtivat juuri päiväunilleen", Tarja Vuento kuiskaa.
Tässä päiväkodissa tuutulauluja lauletaan niin suomeksi kuin ruotsiksi.
"Meillä on paljon suomalaisia lapsia", Tarja kertoo.
Kun Tarja Vuento muutti aikanaan Etelä-Ruotsiin, oli hän vasta 18-vuotias, mutta silti vanhempi kuin puolisonsa.
"Pentti oli 17 ja me tarvitsimme presidentin luvan, että pääsimme naimisiin. Äiti ja isä eivät olisi muuten päästäneet."
Ruotsiin lähtö oli Pellosta lähtöisin olevalle tyttärelle hiljainen pakko. Sinne oli mennyt isosiskokin ja sinne lähti Tarjan jälkeen moni muukin sisaruksista. Lapissa tarvittiin työtä ja elantoa.
"Jokainen meistä yhdeksästä lapsesta on asunut tai työskennellyt joskus Ruotsin puolella. Tällä hetkellä Ruotsissa asuu minun lisäkseni kolme sisarta."
Nyt Tarja on 58-vuotias lastenhoitaja Grönkullan lastenkodissa Haaparannan Marielundissa. Pentti-puoliso kuoli liikenneonnettomuudessa jo vuonna 1972. Pariskunnalle syntyi vuonna 1968 tytär Susanne, jonka kanssa Tarja asettui asumaan lopulta Haaparannalle.
Ruotsi otti lämpimästi hoiviinsa nuoren lesken ja hänen lapsensa.
"Sosiaalietuudet olivat erittäin hyvät. Ei meillä Susannen kanssa ollut hätää. Opiskelin Haaparannan kansankorkeakoulussa ja myöhemmin vielä erikseen lastenhoitajaksi."
Sittemmin Tarja avioitui suomalaisen Markku Vuennon kanssa ja heille syntyi tytär Noora vuonna 1988.
"Molemmat tyttäret ovat suomalaisia. He eivät edes hakeneet kaksoiskansalaisuutta."
Tarja sanoo, että hän ikäänkuin ajautui asumaan Ruotsin puolelle, vaikka ei varsinaisesti koskaan päättänyt toimia niin. Enää Tarja ei kehu Ruotsia niin paljon kuin hän teki nuorempana.
"Tämän hallituksen aikana moni asia on yhteiskunnassa heikentynyt. Lintukodosta ei voi enää puhua."
Tarjan mielestä sairaat, työttömät ja eläkeläiset on pantu liian tiukoille. Verohuojennukset ovat jääneet lupauksiksi. Tarja sanoo miettineensä viime vuosina sitä, kannattaisiko perheen muuttaa vielä Suomen puolelle. Kotiseudulla jokivarressa hän viihtyisi hyvin.
"Kun Markku jäi eläkkeelle, pohdimme ratkaisua, mutta tytär oli vastaan."
"Toisaalta olen tottunut elämään ruotsalaisessa yhteiskunnassa, ja näin rajan pinnassa on loppujen lopuksi sama, kummalla puolella asuu. Kun kuuden vuoden kuluttua jään itse eläkkeelle, mietimme asiaa kuitenkin uudelleen."
Tarja Vuennon mielestä Suomessa koulujärjestelmä on vaativampi.
"Ylioppilaaksi pääsee Ruotsissa vielä hyvin vähillä luvuilla, ellei asiaan halua panostaa", hän miettii maiden eroja.
Tarja kertoo pitävänsä ruotsalaisesta tasa-arvosta ja demokratiasta, joka näkyy työpaikoilla.
"Täällä ei pomona oleminen merkitse sitä, että toiset katsovat ylöspäin. Kaikki ovat saman arvoisia."
Monia pienempiäkin eroja löytyy.
"Esimerkiksi tanssikulttuuri on Ruotsin puolella ollut aina erilaista. Ruotsalaiset tanssivat foxia, eivät humppaa ja jenkkaa."
Tarja kertoo kuuntelevansa sekä suomalaista että ruotsalaista musiikkia, mutta lukee enimmäkseen ruotsalaisia kirjoja.
"Ruokapöydässä on aina suomalaista ruisleipää ja mielelläni teen vaikka suomalaista kaalilaatikkoa ruoaksi."
Tarja myöntää nauraen, että globalisaatio jyllää ruokakulttuurissa. Ruotsissa asuva suomalainen perhe saattaa syödä eniten thailaista ruokaa!
"Joulupöydässä on lastenlasten vuoksi aina prinssinakkeja, lihapullia ja Janssonin kiusausta."