Lin­tu­kir­put ovat ke­väi­nen kes­to­rie­sa

KalevaOulu Kevään lämpöaalto on saanut innokkaimmat tarttumaan jo pihatöihin.

Lintukirppua on vaikea havaita, sillä se on kapea ja kooltaan vain noin 1-2 milliä. Kuva on otettu mikroskoopin kautta.
Lintukirppua on vaikea havaita, sillä se on kapea ja kooltaan vain noin 1-2 milliä. Kuva on otettu mikroskoopin kautta.
Kuva: Marko Mutanen

Oulu Kevään lämpöaalto on saanut innokkaimmat tarttumaan jo pihatöihin. Moni tuo puutarhastaan "tuliaisena" verenhimoisia lintukirppuja, jotka saattavat elää pitkiäkin aikoja myös sisätiloissa.

Herkimpien iholle saattaa ilmaantua punaisia, kutisevia paukamia tai laikkuja. Oireita syntyy vain niille, jotka ovat lintukirpuille allergisia. Lintukirppusirkus on nyt suurimmillaan, sillä useimmat muuttolinnut ovat saapuneet.

"Kirppuja useampia lajeja, mutta yksi on ylitse muiden: kanakirppu (Ceratophyllus gallinae). Se elää melkein kaikissa mahdollisissa linnuissa ja ilmeisesti myös joissakin pikkunisäkkäissä, ehkä myös oravissa. Koska sillä on erittäin laaja isäntävalikoima, sen lisääntymistehokkuus on erittäin hyvä", selvittää Oulun yliopiston eläinmuseon intendentti Juhani Itämies.

Sääolosuhteiden vaihtelut eivät juuri kirppuja hetkauta, sillä niitä on Itämiehen mukaan joka vuosi runsaasti tai hyvin runsaasti, harvoin vähän.

"Kirput talvehtivat isäntien pesissä, kuten linnunpöntöissä. Syksyn mittaan ne leviävät myös maastoon vähän joka puolelle pikkunisäkkäiden mukana. Muuttolintujen saapumisen aikoihin kirput ovat erittäin aktiivisia, sillä on aika iskeä ja etsiä uusi isäntä, jonka pesään pääsee munimaan."

Yksi varmimmista tavoista saada kirppuja on haravointi lenkkarit jalassa, tietää Itämies. Lähes sataprosenttisen varmasti kirppuja lähtee mukaan, kun puhdistaa linnunpönttöjä lämpimällä kelillä. Lisäksi lemmikit, erityisesti koirat, tuovat lintukirppuja sisälle, jossa ne saattavat löytää tiensä myös ihmisten kimppuun.

Lisääntymään lintukirppu ei ihmisasunnossa kykene, mutta siitä voi tulla useamman viikon riesa, jos sitä ei onnistu saamaan kiinni. Parhaiten kiusallisen verenimijän saa satimeen riisumalla vaatteensa esimerkiksi vaalean kylpyhuoneen lattian päällä tai esimerkiksi valkoisen lakanan päällä.

Sitkeän kirpun hävittämiseen tarvitaan yllättävän järeitä keinoja. "Kirppuja on vaikea havaita, sillä ne ovat kooltaan vain alle kaksi milliä ja erittäin kapeita. Sormien välissä litistämällä kirppu ei taatusti kuole, niin sopeutunut se on. Kynsien välissä sen voi saada tapettua tai iskemällä sitä esimerkiksi vasaralla."

Myrkytysoperaatioon Itämies ei neuvo turvautumaan kuin tilanteessa, jossa lemmikki tuonut turkissaan useita kymmeniä kirppuja. Myrkyksi käy esimerkiksi sisätilojen hyönteisten hävittämiseen tarkoitettu suihke.

Kirppuja voi tarttua mistä vain luonnossa erityisesti huhti-toukokuussa. "Jos vielä istuskelee tai makailee aurinkoa ottamassa, sitä suurempi mahdollisuus on saada kirppu riesakseen. Jos menee koskemaan vaikkapa kuolleeseen lintuun tai oravaan, niin hyvin äkkiä lintukirput hypähtävät toiseen lämminveriseen."

Ilmoita asiavirheestä