Suomi ei ole tinkinyt valmiudestaan maailmanlaajuisen pandemian suhteen. Valtion varmuusvarastossa on 1,3 miljoonaa lääkekuuria lintuinfluenssaa aiheuttavaa H5N1-virusta vastaan, ja tilaus 5,3 miljoonasta rokotteesta koko väestön suojaamiseksi on voimassa jatkuvasti.
"Pandemian uhka ei valitettavasti ole laantunut. Ulkomailla paljastuu jatkuvasti uusia lintuinfluenssaepidemioita ja ihmistartuntoja. Uhka on vähintään yhtä suuri kuin vuosi tai kaksi sitten", lääkintöneuvos Merja Saarinen sosiaali- ja terveysministeriöstä toteaa.
Lintuinfluenssaan on tähän mennessä sairastunut 321 ihmistä, joista 194 on kuollut. Eniten uhreja on tänä vuonna ollut Indonesiassa ja Vietnamissa.
"Viruksen etenemistä kehitysmaissa ei ole onnistuttu pysäyttämään. Tartunnan saaneet ihmiset ovat olleet pääasiassa lapsia tai nuoria aikuisia. Tautiin kuolleisuus on vuosien mittaan kasvanut ja on nyt noin 60 prosenttia", Saarinen sanoo.
H5N1-virus muuntuu helposti. Terveysviranomaisten suurin pelko on, että virus alkaa tarttua ihmisestä toiseen, jolloin se voi levitä muutamassa kuukaudessa maailmanlaajuiseksi influenssapandemiaksi.
Virus tarttuu edelleen hyvin huonosti ihmisiin, ja ihmisten välisiä tartuntoja on tiedossa vain muutamia yksittäisiä tapauksia.
Varastossa kolmea
eri viruslääkettä
Valtion varmuusvarastoon on hankittu kolmea eri lääkettä H5N1-pandemian taltuttamiseksi. Suun kautta kapseleina tai liuoksena annettavaa Tamifluta on 1,3 miljoonaa lääkekuuria ja hengitysteihin jauheena annosteltavaa Relenzaa noin 100 000 annosta. Lisävarana pieni erä vanhaa viruslääkettä.
"Arvioimme, että mahdollisen pandemian levitessä noin 25 prosenttia väestöstä sairastuu. Lääkevarasto riittää tälle väkimäärälle. Kansallisen pandemiasuunnitelman mukaan lääkkeet varattaisiin sairastuneiden hoitoon ja riskiryhmille", Saarinen kertoo.
Myös rokotteista on selvät suunnitelmat. Jos pandemia alkaa levitä, koko väestö rokotetaan kahdesti.
Ensiksi annettaisiin niin sanottu mallirokote, jota rokotetehtaat voivat valmistaa nopeasti tunnetun H5N1-viruksen perusteella.
"Todennäköisesti se ei olisi täsmälleen sama kuin pandemiavirus, mutta mallirokote antaisi väestölle osittaisen suojan. Täsmärokotetta voidaan valmistaa vasta sitten, kun pandemiavirus tunnetaan tarkasti. Täsmärokotteen saaminen veisi noin puoli vuotta."
Malli- ja täsmärokotteiden arvioidaan yhdessä antavan noin 70 prosentin suojan pandemiavirusta vastaan.
Suomi on tilannut molempia rokotteita 5,3 miljoonaa annosta. Täsmärokotteen nopea saanti varmistetaan maksamalla vuosittain varausmaksua jonopaikasta. Suomi on jonotuslistalla tiettävästi neljäntenä.
Lintuinfluenssavirusta vastaan on lyhyessä ajassa kehitetty useita rokotteita.
"Jos pahin uhka toteutuu, Maailman terveysjärjestöllä WHO:lla on tarkat suunnitelmat pandemian rajoittamiseksi ja jopa sammuttamiseksi. WHO:lla on tätä varten lääkevarasto ja tilaus mallirokotteesta", Saarinen kertoo.
Sairaanhoitopiirit
hiovat ja testaavat
Viime vuodenvaihteessa hyväksyttyä kansallista pandemiasuunnitelmaa hiotaan ja testataan kaiken aikaa.
Kansanterveyslaitoksen pandemiaryhmä, jossa myös ministeriöt ovat mukana, selvittää yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa muun muassa suojavarusteiden tarvetta ja muita yksityiskohtia.
Sairaanhoitopiirit saivat valtion viime vuoden lisätalousarviossa 2,5 miljoonaa ja tänä vuonna 2 miljoonaa euroa epidemiologisen valmiuden tehostamiseen ja koulutukseen.
"Sairaanhoitopiirit jättävät parhaillaan hakemuksiaan läänihallituksille. Alueellisen osaamisen vahvistamisesta on hyötyä kaikkien tartuntatautiepidemioiden hallinnassa", Saarinen toteaa.