"Kaikista linturalleista tämä on ehdottomasti vakavamielisin. Veren maku suussa tässä taistellaan", teroittaa Oulun viidenteen patioralliin osallistuva Harri Taavetti pilke silmäkulmassaan.
Joukkuetoverit William Velmala ja patiorallin puuhamies Petri Lampila nyökyttelevät vieressä kiikareineen. Miehet ovat juuri aloittaneet kisaurakkansa Nallikarista, Edenin patiolta.
"Yllättävän hyvin on jo lajeja nähty, mukana kolme petolintuakin: merikotka, nuolihaukka ja varpushaukka. Tämä olisi hyvä alku mille tahansa rallille", Velmala hehkuttaa.
Miehet ovat osallistuneet patioralliin joka vuosi suunnilleen samalla kokoonpanolla. Viime vuonna joukkuetta vahvisti hyvän paikallistuntemuksen omaava Ari Rajasärkkä, ja tiimi voittikin kisan ennätystuloksella, 52 lajilla.
"Tavoitteemme ei ole sen vähempää kuin vähintään kymmenen pisteen kaula toiseksi tuleviin", Taavetti toteaa vaatimattomasti. Hänen mielestään parasta rallissa on, kun lintuharrastus, olut ja kilpailuhenki yhdistyvät hauskalla tavalla.
Idea patioralliin on alun perin lähtöisin Brittein saarilta, jossa lintuharrastus on laajempaa kuin missään muualla ja pubikulttuurikin on hyvin tunnettua.
"Ei ole mikään ihme, että brittiläiset hoksasivat yhdistää nämä kaksi hauskaa asiaa. Suomessa sitten joku keksi saman, ja nyt useammassa kaupungissa lintuharrastajat ovat soveltaneet ajatusta", Lampila valottaa lajin rantautumista Suomeen ja Ouluun.
Lampila, Taavetti ja Velmala harmittelevat hieman huonoa tuuriaan. Nallikarin uimarannan perukoilla oleva rantakahvila on suljettuna, ja Hietasaaressa olevassa Johteenhovissakin on tänään häät.
"Tästä Edenin patiolta on hieman rajallisempi näkymä kuin Nallikarin kahvilasta. Lisäksi taustamusiikki häiritsee kuulemista", Lampila selvittää.
Kaiken kaikkiaan miehet kehuvat Oulun patiotarjontaa hyväksi lintujen bongaukseen. Lintuharrastajien harmiksi aivan esteetön merinäköala kuitenkin puuttuu.
"Kesykyyhky, varpunen, varis, nauru-, harmaa- ja kalalokki", miehet luettelevat varmoja tärppejä päivän kisaan.
Sen sijaan metsälajit ovat Lampilan mukaan yllättävän vaikeita havaittavia kaupunkiympäristössä.
"Esimerkiksi peippo ei ole ollenkaan varma näky, vaikka se on Suomen toiseksi yleisin lintu lajimäärältään", Taavetti havainnollistaa.
Velmala ja Lampila kertovat harrastaneensa lintuja parikymmentä vuotta, Taavetti viitisentoista. "Patiolta käsin tosin vähän vähemmän aikaa", Lampila lisää.
Patiorallin säännöt mahdollistaisivat helposti vilpin, koska joukkueita ei valvo muu taho kuin sisäinen kontrolli.
"Tämä tulee aina mieleen, kun puhutaan lintuharrastajien kisoista. Koska palkintona ei ole muuta kuin mainetta ja kunniaa, miksi kukaan huijaisi? Jos vakavammissakin pinnaralleissa joku porukka alkaisi nähdä ihan eri lintuja kuin muut, se tulisi äkkiä ilmi", Lampila huomauttaa.
Voittajajoukkueeksi Oulun viidennessä patiorallissa selviytyi kuuden tunnin urakoinnin päätteeksi Pitkä ja light light. Joukkueessa lintuhavaintoja tekivät Tuomo Jaakkonen, Tapani Tapio ja Matti Tynjälä. He havaitsivat rupeaman aikana 43 lajia. Lintujen havainnointitaidoista kisaili neljä joukkuetta.