Linnut löy­tä­neet ve­si­te­tyt järvet

Keväällä 2003 uudelleenvesitetyistä Vihannin Rantasenjärvestä ja Saarelanjärvestä on muodostumassa hyvää vauhtia erinomaiset lintujärvet. Yhteensä noin 70 hehtaarin kokoisilla matalilla järvillä havaittiin jo vuosi sitten runsas muutto- ja pesimäaikainen vesi- ja kahlaajalinnusto, ja viime syksynä vesilinnut kerääntyivät järville ja viipyivät niillä jäätymiseen saakka.

Hyvin näkyy. Vihannin kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Kotila testasi keskiviikkona Rantasenjärven uuden lintutornin.
Hyvin näkyy. Vihannin kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Kotila testasi keskiviikkona Rantasenjärven uuden lintutornin.
Kuva: Timo Myllykoski

Keväällä 2003 uudelleenvesitetyistä Vihannin Rantasenjärvestä ja Saarelanjärvestä on muodostumassa hyvää vauhtia erinomaiset lintujärvet.

Yhteensä noin 70 hehtaarin kokoisilla matalilla järvillä havaittiin jo vuosi sitten runsas muutto- ja pesimäaikainen vesi- ja kahlaajalinnusto, ja viime syksynä vesilinnut kerääntyivät järville ja viipyivät niillä jäätymiseen saakka.

Molemmille järville on valmistettu alkuvuoden aikana lintutornit, joista voi tehdä havaintoja lähes koko järvialueella. Järvien vesittämisen viimeistelytyöt valmistuvat myös tämän vuoden aikana.



Läntisranta
heräsi eloon


Vihannin kunta ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ovat tyytyväisiä Rantasen- ja Saarelanjärven vesittämisen lopputulokseen.

Alueella tehtyjen havaintojen mukaan järvien linnusto on sekä määrältään että lajistonsa perusteella jo nyt hyvien lintujärvien tyypillistä kantaa. Järvillä pesii muun muassa nokikanoja, lapasorsia ja mustakurkku-uikkuja.

"Rantasenjärvellä pesivä pikkulokkiyhdyskunta on tiettävästi suurin Pohjois-Pohjanmaalla", Vihannin ympäristösuojelusihteeri Ilkka Haataja mainitsee.

Vihannin Läntisrannan alueella sijaitsevat Rantasen- ja Saarelanjärvi kuivatettiin 1950-luvulla siinä toivossa, että alueelle saadaan entistä enemmän viljelymaata. Kuivatuksesta saatu hyöty ei kuitenkaan ollut niin pitkäaikainen kuin oli suunniteltu, sillä vesi alkoi vaivata rantapeltoja jälleen 15 vuotta kuivatuksen jälkeen.

Järvien palauttamisesta ryhdyttiin Vihannissa keskustelemaan 1960-luvun loppupuolella ja monien vaiheiden kautta asia eteni niin, että Kirkkojärveen palautettiin vesi 1989 ja Rantasen- ja Saarelanjärveen runsas vuosi sitten.

Läntisrannan kyläyhdistyksen sihteerin Walter Röbbelenin mukaan Läntisranta on saanut järvien vesittämisen myötä uutta elämää. Esimerkiksi alueen maanomistajat ovat hakeneet maiseman hoitamiseen ja kehittämiseen ympäristötukea noin 20 hehtaarille.

"Täysin tyytyväisiä alueen asukkaat eivät vesittämisen viimeistelytöihin ole. Toivoimme avoimempaa maisemaa, mutta tänne on jätetty aika paljon risukkoja", Walter Röbbelen sanoo.

Rantasen- ja Saarelanjärven vesittämisessä tavoiteltiin luonnonmukaista ratkaisua, joten penkereitä ja uusia rakennelmia on tehty mahdollisimman vähän.

Rantasenjärven laajuus on nykyisin 41 hehtaaria ja keskisyvyys 1,3 metriä. Saarelanjärvi on 31 hehtaaria ja sen keskisyvyys noin 1,4 metriä. Järvien vesittämisen kustannukset olivat noin miljoona euroa.



Vesihelmi kruunaa vesittämisurakan


Vihantilaiset ovat päättäneet juhlia järvien vesittämistä Vesihelmi-kesäjuhlan merkeissä. Lauantaina 31. heinäkuuta alkava kaksipäiväinen koko perheen viikonlopputapahtuma järjestetään Vihannin kotiseutukeskuksessa Kirkkojärven alueella.

"Vesihelmi-kesäjuhla on nykyaikainen kotiseutujuhla. Aloite sen järjestämiseen tuli Läntisrannan kyläyhdistykseltä", Vihannin kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Kotila kertoo.

Juhlan yhteydessä avataan yleisölle Läntisrannan luonto- ja perinnepolku sunnuntaina, jolloin kyläyhdistys järjestää Rantasenjärven lintutornilta lähtevällä reitillä opastetun retken.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä