Oulu "Ei täällä kyllä mitään ylimääräistä ole", toteaa Juliana Heikkinen kurkistaessaan linnunpönttöön, joka on ripustettu Paulaharjuntien ja Tarmontien risteyksessä seisovaan koivuun.
Tuuli tuivertaa ja Lauri Wannas pitää kiinni tikkaista samalla kun Jaakko Junnikka selvittää, että pöntöstä voi löytyä vanha linnunpesä.
Citypönttö numero 48 näyttää kuitenkin asumattomalta.
Jos ylivuotinen pesä löytyisi, laitettaisiin se paperipussiin ja poltettaisiin. Näin loiset, kuten lintukirput, tuhoutuisivat varmasti.
Oulun yliopistossa opiskelevien nuorten 12-henkinen iskujoukko putsasi lauantaina eri puolilla kaupunkia kaikkiaan runsaat sata pikkulinnunpönttöä ja muutaman naakanpöntön päälle.
Varusteina teräsharja, nauloja ja vasara
Putsaajien varusteisiin kuului teräsharja, vasara, nauloja ja muutama uutuuttaan kiiltelevä pönttö.
Uudet pöntöt ripustettiin tiensä päähän tulleiden asumusten tilalle.
Syntaksis ry eli Oulun yliopiston biologi- ja maantieteilijäkilta on laittanut 1980-luvulta alkaen kaupunkipuihin noin 200 linnunpönttöä.
Lauantain talkooinnostus olisi voinut olla hieman suurempi, sillä vajaa puolet pöntöistä jäi katsastamatta, toteaa tiedotusvastaava Anna Tammilehto.
"Innostus puhdistuksiin alkoi uudelleen kolmisen vuotta sitten. Siihen asti se oli vähän hunningolla", muistelee kolmannen vuosikurssin opiskelija Juliana Heikkinen.
Pönttöjen putsaus on ajoitettu tarkalleen, sillä esimerkiksi tiaiset, lähinnä tali- ja sinitiaiset, valitsevat jo pesäpaikkoja tulevaa kesää varten.
"Kun koivunlehdet ovat hiirenkorvalla se tapahtuu", selvittää Jaakko Junnikka.
Lintujen kevätmuutto
edennyt hyvin
Lainsäädännön mukaan linnut, myös rauhoittamattomat lajit, nauttivat jo lähes koko maassa pesimärauhaa.
Esimerkiksi harakan rauhoitus alkoi koko maassa huhtikuussa ja harmaalokin, merilokin, kesykyyhkyn, variksen ja räkättirastaan pesimäaikainen rauhoitus alkaa pohjoisessa huhti-toukokuussa.
Ylipäänsä lintujen kevätmuutto on edennyt hyvin.
Maaliskuun loppupuolen lämpimät päivät ja eteläiset tuulet toivat runsaasti muuttolintuja. Joukossa on muun muassa harmaalokkeja, joutsenia, telkkiä, isokoskeloita, töyhtöhyyppiä, kiuruja, mustavariksia ja kottaraisia.
Myös västäräkki on nähty muutamissa paikoissa, ja hanhiparvet ovat kasvaneet länsirannikon pelloilla.