Linnut ja kil­pi­kon­nat kär­si­vät merten muo­vi­ros­kas­ta

Yli sadan eläinlajin on todettu kärsivän valtamerien muoviroskista, sanoo Suomen ympäristökeskus Syken meritutkija Outi Setälä.

Yli sadan eläinlajin on todettu kärsivän valtamerien muoviroskista, sanoo Suomen ympäristökeskus Syken meritutkija Outi Setälä. Suurinta haittaa niistä on ollut lintuyhdyskunnille ja merikilpikonnille, jotka erehtyvät muiden eläinten tavoin luulemaan muovijätettä syötäväksi.

Eläimen maha voi mennä tukkoon ja viedä hengen, kun elimistö ei sulata muovia.

- Myös muovin sisältämät haitalliset aineet, kuten myrkyt, voivat liueta elimistöön, mutta se vaatii pitkäaikaista altistumista, sanoo Setälä.

Maailman meriin päätyy joka vuosi 10-20 miljoonaa tonnia muovia, arvioi YK:n ympäristöohjelma UNEP. Merivirrat keräävät roskat valtameriin kelluviksi kaatopaikoiksi, jätepyörteiksi. Tyynenmeren jätepyörrettä pidetään suurimpana, sillä sen on arvioitu olevan kooltaan kaksi kertaa Suomen kokoinen.

Setälän mukaan meren siivoamisen lisäksi tärkeää olisi, että jäte ei koskaan päätyisi mereen. Kehittyvissä maissa jätevedenpuhdistamot ovat huonolla tolalla tai niitä ei ole ollenkaan.

- Tärkeintä olisi saada tietoa ihmisille. Aina ei tajuta, että jos roskaa ei laiteta roskikseen, se voi joutua mereen.

Ilmoita asiavirheestä