Muuttomatkalla olevat linnut törmäävät erittäin harvoin tuulivoimaloihin, selviää uudesta laajasta linnustoseurannasta.
– Linnut pyrkivät kiertämään tuulivoimapuistoja ja väistämään tuulivoimaloita, biologi Ville Suorsa FCG Finnish Consulting Groupista kertoo.
Muuton tiivistyminen alle kilometrin etäisyydelle tuulivoimapuiston ulkopuolelle osoittaa Suorsan mukaan, että linnut huomaavat tuulivoimalat.
Linnut lentävät varsin harvoin tuulivoimapuistojen läpi.
Osa linnuista valitsee kuitenkin jo hyvissä ajoin reitin voimaloiden väliin, jossa ne yleensä lentävät suoraviivaisesti ilman voimakkaita väistöliikkeitä.
– Reilun puolen kilometrin etäisyys tuulivoimaloiden välissä näyttää riittävän siihen, että linnut voivat lentää niiden välistä turvallisesti, Suorsa sanoo.
Kahden vuoden tarkkailujaksolla ei havaittu yhtään törmäystä. Kuolleita lintuja ei löytynyt lainkaan, vaikka niitä etsittiin maastossa lähes 600 kertaa.
FCG selvitti lintujen käyttäytymistä ensimmäisessä laajassa maatuulivoimapuistoja koskevassa tutkimuksessa Iin ja Simon rannikkoalueelle rakennetuissa puistoissa.
Useiden suojelullisesti arvokkaiden lintulajien muuttoreitti kulkee alueen läpi.
Iin rannikkoalue on Pohjois-Suomen merkittävin petolintujen muuttoreitti ja valtakunnallisesti merkittävä piekanan ja maakotkan muuttoreitti.
Erityisesti tarkkailtiin laulujoutsenen, hanhien, kurkien ja petolintujen muuttoa. Seurantaa tehtiin kevät- ja syysmuutossa vuosina 2014 ja 2015.
Alueella sijaitsee niin sanottu pullonkaula-alue, jossa lintujen muutto tiivistyy kapealle alueelle. Iin rannikolla samalle alueelle sijoittuu rakennettuja ja rakenteilla olevia tuulivoimapuistoja.
Voimaloiden alueella ei kuitenkaan ole merkittäviä suojelun tarpeessa olevien lajien levähdys-, ruokailu- tai pesimäpaikkoja. Esimerkiksi kuuluisa Liminganlahti sijaitsee etelämpänä.
Kyse on Suomen suurimpiin kuuluvasta maatuulivoimapuistojen kokonaisuudesta. Alueella toimii yli 50 ja rakenteilla tai suunnitteilla on yli 80 tuulivoimalaa.