"Talvet lumilinnoja ja kesät pilvilinnoja", eläkeläinen Kalevi Heikkinen huikkaa lumiluolan uumenista. Jokikylän koulun oppilaiden riemuksi on tänä talvena nostettu yhden miehen voimin Kiinan muuri ja kaivettu 70 metriä tunneleita.
Ristijärven lumilinnanherra Heikkinen on aina tykännyt pelata lumen kanssa.
"Meitä oli kuusitoista sisarusta. Lumesta tehtiin jo silloin porukalla melkein oikean talon kokoisia rakennelmia", mies muistelee.
Autoilijana elämäntyönsä tehnyt Heikkinen hoiteli sivutyönään Jokikylän koulun talonmiehen hommia ja huolehti siitä, että oman kylän lapsilla oli aina komein ja luistavin liukumäki.
Siirryttyään eläkkeelle seitsemän vuotta sitten mies alkoi askarrella omaan pihapiiriin niin hulppeita linnoja, että katsojia ja leikkijöitä riitti kirkonkylää myöten.
Muutama vuosi sitten Heikkisen harrastus sai komean tunnustuksen, kun hänet palkittiin Kainuun parhaana lähiliikuttajana. Linnojen suunnittelussa johtoideana on ollut, että niissä on lasten mukavaa ja turvallista leikkiä.
"Tänä talvena lumi on tosi hyvää rakentajalle. Kun sitä vähän lingolla tai kolalla kasaan puskee, kelpaa siitä pian leikellä vaikka minkälaisia harkkoja. Vettä jos vielä roiskii ja välillä paikkailee, linna kestää pitkälle kevääseen."
Taito karttuu joka talvi
Kalevi Heikkisen lumirakentajan taidoilla on ollut viime aikoina kysyntää niin paljon, että välillä on meinannut tulla vähän hoppu: linna on noussut paitsi naapuriin koulun pihaan, myös Hyrynsalmen ja Puolangan torille.
"Kolme paitaa kastuu hyvinkin päivässä, kun oikein innostuu rakentamaan."
Pisto- tai moottorisahaa, kolaa ja lapiota työkaluinaan käyttelevä Heikkinen kertoo, että taito karttuu jatkuvasti rakentaessa. Ilman piirustuksia ja lujuuslaskelmiakin oppii tietämään, millainen holvi tai tunneli on mahdollista rakentaa ja vielä sellaiseksi, että se kestää lasten leikit.
"Kerran yksi poika pyysi minua rakentamaan linnaa heidän kotinsa pihalle. Minä pyysin sanomaan äidille, että voinhan minä tulla, mutta pidän sitten kortteeria talossa pari viikkoa.Ei kutsua kuulunut, liekö isäntä pannut vastaan."
Kovasta lumikokemuksestaan huolimatta Kalevi Heikkinen on alkanut epäillä, ettei hänestä ehkä oikein ole linnanherraksi. Kun keväthuumaus heitti miehellä viime vuonna vähän viihteen puolelle, huomasi lumirakentaja arkeen palaillessaan, että linna oli melkein sulanut.
"Testamenttasin sitten tulevat linnani koulun vanhempainyhdistykselle. Kyllä minä ne rakennan, mutta keväisestä kunnossapidosta saavat vastata muut", mestari naurelee.