Oulun seurakuntien hiljaiset rukoushetket käynnistyivät vapaaehtoisten Marja-Liisa Karttusen ja Aune Pisilän vetämänä sunnuntaina Linnanmaalla.
Oululainen Anna-Maija Hytinkoski osallistui rukouskävelyihin ensimmäisen kerran jo viime kesänä. Koska asia oli mielenkiintoinen, hän tuli uudestaan mukaan.
Erityisen vaikutuksen häneen on kävelyssä tehnyt Oulun yliopiston kasvitieteellinen puutarha.
– Tässä paikassa rauhoittuu, ei ole liikennettä eikä ihmisiä. Täällä on kauniita kasveja, jotka kukkivat eri aikaan. Aina on joku kasvi kukassa. Tämä paikka on aivan mahtava, Hytinkoski toteaa.
Viime kesänä rukoushetkiä vetänyt Pisilä kertoo, että hiljaisiin rukouskävelyihin on parhaimmillaan osallistunut viisitoistakin osallistujaa.
Rukous on puhumista Jumalan kanssa, Karttunen vastaa, kun kysytään, mistä on kysymys.
– Puhuminen on molemminpuolista. Ei niin, että vain sinä puhut, vaan annat tilaa Jumalan puheelle.
Toisille hiljainen rukouskävely tarkoittaa rauhoittumista.
– Rukous on myös läsnäoloa. Se on rakkauden vastaanottamista ja läsnäoloa, joka syntyy siitä, että kuljemme samaan suuntaan. Olemme tasavertaisia, kuljemme samaan suuntaan ja meillä on sama päämäärä, Pisilä selventää.
Hiljaiset rukouskävelyt jatkuvat vielä viitenä sunnuntaina kello 11.30. Ne käynnistyvät Pyhän Luukkaan kappelin, Yliopistokatu 7:n edestä 8. ja 22. heinäkuuta, 5. ja 19. elokuuta sekä 2. syyskuuta.