Helsinkiläinen Anneli Vekkeli ei olisi voinut kuvitellakaan, että tasavallan presidentti toivottaa hänelle kädestä pitäen hyvää 81-vuotispäivää. Lohjalla asuvan sisarentyttären Minna Karhapään ansiota oli, että Vekkeli pääsi syntymäpäivänään tutustumaan Presidentinlinnaan, jossa oli lauantaina avoimet ovet yleisölle. Linnassa ehti käydä reilut 2 500 vierailijaa.
Vierailun ajoitus oli täydellinen, sillä puoli kahdentoista aikaan presidentti Sauli Niinistö tuli puolisonsa Jenni Haukion kanssa Linnan Valtiosaliin Lennu-koira sylissään.
Yleisö pääsi tutustumaan Linnaan ensimmäistä kertaa viime itsenäisyyspäivän juhliin valmistuneen remontin jälkeen. Edellisen kerran avoimet ovet ovat olleet vuosina 2011 ja 2009. Alunperin kauppiastaloksi rakennettu rakennus on ollut presidentinlinnana vuodesta 1921 alkaen. Pehr Granstedtin suunnittelema rakennus muutettiin 1840–45 keisarilliseksi palatsiksi muun muassa Carl Ludvig Engelin suunnitelmien perusteella.
Muillekin kuin Anneli Vekkelille Linna oli yllätysohjelma. Kulosaaren Meripartion partiolaisilla oli koko viikonlopun seikkailijapeli ”Sepeli”, johon lippukunnan eri-ikäiset seikkailijat olivat saaneet ilmoittautua. Lauantain ohjelma oli yllätys.
– Me luultiin, että se on leipäjono, kertoi Saima Haapasalo ensireaktiostaan, kun partiolaiset tuotiin Kauppatorin lähelle Mariankadulle.
Ihmiset jonottivatkin Presidentinlinnaan.
Haapasalo ja sisarukset Helmi ja Iiris Rosti katsovat ihastuneina viipurilaissyntyisen arkkitehti Johan Jacob Ahrenbergin suunnitteleman Valtiosalin koristuksia. Pietarin Talvipalatsin Pyhän Yrjön salista mallia saanut Valtiosali on itsenäisyyspäivän vastaanotolta tuttu sali, jossa presidenttipari kättelee vieraat ja jossa tanssitaan.
Valtiosalin belgialaisten uusempirekruunujen alla presidenttipari syö juhlapäivällisiä valtiovieraiden kanssa. Viereisessä ruokasalissa voidaan syödä pienillä seurueilla.
– Tämä on aivan kuin elokuvien hienot palatsit, pienet yksityiskohdat ovat hienoja ja se, että on kimallusta niin paljon, Helmi Rosti ihastelee.
Saima Haapasaloon tekee erityisen vaikutuksen Johannes Takasen ja Walter Runebergin kullattu Lex-patsas, joka on kipsikopio Senaatintorin Aleksanteri II:n patsaan Lex-osasta.
Helsinkiläinen Ismo Karjalainen on tullut juuri Kreikasta, jossa hän on tutustunut antiikin arkkitehtuuriin. Valtiosalin pylväissä on tuttua muotoa Kreikan-matkalta.
Tuulikki Rossi taas on kiinnostunut erityisesti Engelin arkkitehtuurista.
Valtiosalista yleisökierros jatkuukin alun perin Engelin sunnittelemaan Peilisaliin, jonka esikuvana on ollut Berliinin Schauspielhausin musikkisali. Peilisalin uusrokokoo-tyylin kristallikruunutkin on haettu Berliinistä 1860-luvun lopulla.
Peilisali oli keisarin valtaistuinsali ja tanssiaissali. Nykyisin hallituksen vaihtuessa vanha ja uusi hallitus käyvät presidentin luona Peilisalissa.
Linnassa on myös salaisuuksia. Moni ei huomaa, että Valtiosalin yhden pylvään kohdalla on ovi. Siitä saavat kulkea vain työntekijät, joita presidentin kansliassa on 63.