Kajaanin linnan menneisyyden hyödyntäminen kaupungin matkailussa puhuttaa Kajaanissa.
Elinkeinojohtajana alkuvuodesta aloittanut Juha E.P. Heikkinen on visioinut uuden linnan rakentamista pienelle saarelle hotellin ja suunnitellun uimahalli-kompleksin eteen. Kainuun museon johtaja Antti Mäkinen puolestaan painottaa linnanraunioiden matkailukäyttöä ja alueen uusia parannuksia. Linnanraunioille on pohdittu myös elämysmatkailua.
Linnanraunioita
kiusaa ilkivalta
"1600-luvun linnanraunio on vetovoimaisempi kuin mikään uusi linnarakennus. Ilkivalta on tosin meille uhka, toivottavasti ympäristön kohentaminen pysäyttää sen", Mäkinen toteaa.
Hän toivoo, että alaikäisten kaljoittelu ja pullojen särkeminen raunioilla vähenee. Siistimisen toivotaan tuovan matkailijoita.
Museoviraston ja Kajaanin kaupungin yhteinen kunnostusprojekti lähenee loppuaan ja viimeisimpänä työnä aloitetaan uuden kävelysillan rakentaminen raunioille. Uusi kävelysilta rakennetaan keskustan puoleiselta rannalta linnasaareen ja se palvelee erityisesti matkailijoita. Raunioita voi jatkossa taas lähestyä samasta suunnasta kuin linnan mahtavimpina toiminnan vuosina.
Mäkisen mukaan linna-vanhus on kärsinyt pullistumista ja erityisesti sadevesivaurioista. Raunioiden päällä kulkevalta sillalta on myös valunut hiekoitushiekkaa, jota on paikoitellen jopa puolen metrin kasoina. Matkailun kannalta Antti Mäkinen toivoo raunioille lisää kulttuuritapahtumia ja kohdeopastusta.
Maisemaan kuuluu kiinteästi auto- ja jalankulkusilta, joka kulkee raunioiden yläpuolella ja peittää kaupunkikuvaa hallitsevan kulttuurinähtävyyden.
"Ikuisuuskysymyshän se on, että puretaanko silta pois", Mäkinen toteaa.
Vaikka silta ei makaa raunioiden päällä, aiheuttaa liikenne jonkun verran tärinää. Nykyisellä sillalla on ikää enää kymmenisen vuotta. Kajaanissa odottaa Mäkisen mielestä vakava harkinta siitä, rakennetaanko tilalle vastaava autosilta vai ei. Liikenneratkaisu voisi olla myös kehätie lentokentältä keskustaan. Museo onkin odottavalla kannalla.
Uudesta linnasta vetonaula
Juha E.P. Heikkisen vetämä työryhmä suunnittelee uutta linnaa noin puolen kilometrin päähän, uuden sillan taakse yläjuoksulle. "Kyse on kaupungin imagosta. Tarvitaan uusi vetonaula", Heikkinen painottaa.
Uudelle linnalle on kaavailtu paikkaa Scandic Hotel Cajanuksen edessä olevalta saarelta. Uusi linna tulisi suunnitellun uimahallin edustalle. Kyse on Heikkisen mukaan lapsille tarkoitetusta vetonaulasta. Monikäyttöisenä siellä järjestettäisiin erilaisia tilaisuuksia ja sinne tulisi näyttelytiloja sekä myyntikojuja.
Heikkisen mielestä Kajaani on tällä hetkellä varsin hajuton ja mauton.
"Nykyisen linnansillan purkaminen joskus tulevaisuudessa ei riitä. Turistit eivät tule uudestaan, jos tarjottavaa ei ole. Kivikasana ei linnanraunio ole houkutteleva kohde", Heikkinen arvioi.
Heikkinen pahoittelee sitä, että tätä nykyä Kajaania ei tunneta linnansa historiasta, vaan lähinnä paperitehtaasta. Uusi linna esittelisi myös vanhan linnan historiaa, tähdentää Heikkinen.
Samalla olisi tarkoitus rakentaa Kajaanin joesta kokonaisuutena vetonaula, jonka osasia olisivat vanha ja uusi linna, Herman Renforsin historia, tervakanava ja kalastusmatkailu. "Rahoitus on iso kysymys. Selvää kuitenkin on, että uutta vetonaulaa tarvitaan."
Korvikelinna
myös huvittaa
Kajaanin matkailuoppaiden puheenjohtaja Pirjo Sirviö pitää ajatusta korvikelinnasta huvittavana. "Kajaanin linnalla on vankka historia ja tausta, emme tarvitse pahvilinnoja."
Enemmän Sirviö painottaisi linnanraunioiden hyötykäyttöä, mikä vaatisi laajempaa ideointia ja uusia yhteistyökumppaneita.
"Vain mielikuvitus on rajana. Voisimme tarjota pieniä esityksiä, kuvaelmia historiallisissa asuissa", Sirviö ehdottaa.
Kajaanin matkailuopastoiminta täyttää kolmekymmentä vuotta tänä kesänä. Linnassa voisi olla kohdeopas paikalla ja linnan historiaan kuuluvat henkilöhahmot Messeniuksesta lähtien toisivat elämyksiä matkailijoille. Kaupunkilaiset ovat toivoneet erityisesti konsertteja ja näytelmiä raunioille.
"Toista linnatekelettä ei tarvita. Kun kehittämisessä löytyy yhteinen tahto ja näkemys, eiköhän rahoituskin löydetä linnanraunioiden kehittämiseen", Sirviö toteaa.