Nytkähtelemällä etenevät sote- ja maakuntauudistukset runnovat kuntien roolin uusiksi.
Oulu varautuu mylläykseen muutosohjelmalla, joka tarvitaan myös laukalle lähteneen velkaantumisen takia.
Maakunta- ja sote-uudistukset tulevat näillä näkymin voimaan porrastetusti vuoden 2020 alusta lähtien. Suomen runsaalle 300 kunnalle muutos on jättimäinen, kun niiden raskain vastuualue, sosiaali- ja perusterveydenhuollon tehtävät, siirtyy maakuntien hoitoon.
Oulun kohdalla muutos merkitsee noin 4 000 työntekijän lähtöä organisaatiosta. Perustava on muutos myös kaupungin talouteen. Kaupungin organisaation virtaavan rahan määrä putoaa 1,3 miljardista noin 600 miljoonaan euroon.
Tästä myllystä selviämiseksi kaupungin virkamiesjohto on laatinut selviytymissuunnitelman nimeltään Muutosohjelma 2020. Sen tehtävä on kaksijakoinen: valmistaa kaupunki hallinnon suuruudistukseen sekä luoda linjat sille, miten kaupunki tasapainottaa taloutensa.
Keskiviikkona julkistetussa ohjelmassa tulee odotetusti vastaan sana yhteistoimintamenettely, siis yt-neuvottelujen aloittaminen. Sanan kaiku on kolkko, yt-neuvottelut ovat useimmiten irtisanomisneuvotteluja.
Oulussa neuvottelut käydään nyt myös siksi, että yli kolmannes työntekijöistä siirtyy soten takia uuden työnantajan palvelukseen. Neuvottelujen takana on kuitenkin muitakin perusteita, sekä tuotannollisia että taloudellisia. Vaikuttaa väistämättömältä, että kaupunki myös joutuu irtisanomisiin.
Oulun kaupungin työntekijöillä on ollut vuoden 2013 alusta alkaen viiden vuoden irtisanomissuoja. Se tuli lain takaamana huomenlahjana Oulun monikuntaliitoksen yhteydessä. Vaikka henkilöstömäärä väheni neljässä vuodessa nettomääräisesti runsaat 700 muun muassa eläköitymisen takia, vauhti ei nykyisessä tilanteessa riitä.
Säästöjä on saatava tiukempaan tahtiin. Vaikka Oulun velkamäärä asukasta kohden ei vielä ole erityisen ruma, velanottovauhti – ensi vuonna arviolta yli 90 miljoonaa euroa – on huolestuttava.
Vastuulliset päättäjät eivät voi katsoa kehitystä läpi sormien. Muutos- ohjelmassa onkin asetettu kova tavoite: vuonna 2020 kaupungin vuosikatteen pitäisi olla 40 miljoonaa euroa nykyistä suurempi.
Vuosikate kertoo, paljonko kunnalle jää rahaa investointeihin. Kun Oulu kasvaa, niitä on pakko tehdä.
Muutosohjelmassa on listattu joukko kohteita, joista säästöjä pitäisi puristaa. Esimerkiksi sivistys- ja kulttuuripalvelujen menoja on tarpeen kutistaa viidellä miljoonalla eurolla vuodessa.
Toteuttamiseen on kaksi tietä: joko irtisanomiset tai rakenteelliset ratkaisut. Jälkimmäinen sisältäisi todennäköisesti jälleen lukioverkon tarkastelun. Näköpiirissä lienee siis jo kertaalleen nähdyn värikkään kamppailun jatko-osa.
Kaupungin luottamushenkilöiden tehtävänä on päättää, miten taloutta lähdetään oikaisemaan samalla kun luodaan elinvoiman kasvun edellytyksiä. Kun vaalikausi on vasta alussa, voi toivoa, että rohkeutta löytyy myös tehdä sellaisia päätöksiä, jotka nyt nostavat metelin mutta ovat pitkän päälle hyödyllisiä. Pään paneminen pensaaseen ei ole rehellinen ratkaisu.