Vakaiden enemmistöhallitustenkin Suomessa voidaan kokea poliittisia järistyksiä. Lauantaina perussuomalaiset valitsi itselleen uuden, radikaalin johdon. Jo maanantaina pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi, ettei hallitusyhteistyö puolueen kanssa voi jatkua.
Keskustan ja kokoomuksen luottamus perussuomalaisiin romahti kahdessa päivässä. Taktisesti ehkä riskialtis, mutta suoraselkäinen oven näyttäminen oli parempi vaihtoehto kuin jatkuva epävarmuus hallituskumppanin aikeista. Uudessa hallituksessa olisivat mukana keskusta ja kokoomus, mutta selvinnee aikaisintaan muutamassa päivässä, mitä muita puolueita siihen tulee. SDP ja vihreät toistivat maanantaina ainakin julkisesti, että voivat tulla hallitukseen vain vaalien kautta.
Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) tekivät selväksi maanantaina, että hallitusyhteistyön jatkaminen Jussi Halla-ahon johtaman puolueen kanssa oli monestakin syystä mahdoton vaihtoehto. Ympyrää ei ollut mahdollista kuutioida. Paineita yhteistyön katkaisuun tuli kummankin puolueen sisältä, erityisen voimakkaasti kokoomuksesta.
Siinä missä Sipilä käytti yleisempiä ilmaisuja ratkaisun syistä, Orpo oli suorapuheisempi. Hän esimerkiksi totesi, etteivät uudet tehtävät pyyhi pois sitä, mitä on aiemmin puhunut tai kirjoittanut. Se oli ilmiselvä viittaus Halla-ahon aiempiin räikeisiin puheenvuoroihin.
Oma vaikutuksensa keskustan ja etenkin kokoomuksen ratkaisuihin oli epäilemättä myös presidentti Sauli Niinistön lausunnoilla. Hän totesi Ylen haastattelussa, ettei ole havainnut ihmisarvoon kohdistuvasta loukkauksesta tuomittujen osoittaneen ”tehokasta katumista”. Sekä Halla-aholla että puheenjohtajistoon nousseella Teuvo Hakkaraisella on tilillään tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Presidentin ohella keskusta ja kokoomus joutuivat miettimään myös sitä, miltä entisellä kokoonpanolla jatkava hallitus olisi näyttänyt Suomen rajojen ulkopuolella. Jyrkän maahanmuuttajavastainen puolue hallituksen politiikkaa linjaamassa olisi ollut merkittävä mainehaitta.
Ongelmia olisi ollut tiedossa myös käytännön EU-politiikassa. Halla-aho on vastustanut integraation syventämistä samaan aikaan kun hallitus on esimerkiksi voimakkaasti tukenut EU:n puolustusyhteistyön vahvistamista.
Sipilän ja Orpon edessä on pulmallinen tehtävä rakentaa vakaa enemmistöhallitus. Vaikka RKP ja kristillisdemokraatit saataisiin mukaan, enemmistö jäisi hauraaksi. 101 kansanedustajalla hallituksen kestokyvyn yllä leijuisi eduskunnassa jatkuva epävarmuus.
Yllättäviä poliittisia liikahduksia ei kuitenkaan voi sulkea nyt pois. Perussuomalaisten eduskuntaryhmässä on puoluekokouksen jäljiltä monia pettyneitä edustajia.
Mahdollista on siksi, että eduskunnassa nähdään loikkia perussuomalaisista muihin ryhmiin tai jopa kokonaan uuden ryhmän syntyminen. Tarkempaa tilannekuvaa asiasta saadaan jo tänään, kun perussuomalaisten eduskuntaryhmä kokoontuu.