Tasavallan presidentti Tarja Halosen mielestä on annettava ihmisten tunnoille arvoa, kuinka tiukan Euroopan unionin he haluavat. EU:n kehittämistyölle presidentillä on selkeä viesti: "Juosta ei pidä niin nopeasti, etteivät joukot pysy mukana."
Halonen viittaa Irlannin kansanäänestykseen, jossa irlantilaiset tyrmäsivät Nizzan sopimuksen. Hän arvioi, että irlantilaiset eivät olleet huolestuneita vain sopimuksen sisällöstä, vaan myös puheista suurten maiden kasvaneesta roolista unionissa.
Presidentti toivoo EU:n tulevaisuutta miettivältä konventilta ennakkoluulottomuutta. Hän perää keskustelua myös siitä, miten unionin jäsenvaltio voisi ottaa integraatiossa askeleita taaksepäin tai jopa erota.
Useanlaiset kasvot voivat olla etu
EU:lla voi olla Halosen mielestä useanlaiset kasvot, mikä voi olla enemmän etu kuin haitta.
Hän peräänkuuluttaa sopivaa joustoa integraatiossa. "Osa jäsenvaltioista etenee nopeammin ja jotkut hitaammin, mutta siitä huolimatta EU pidetään kasassa."
Hän muistuttaa, että EU:n keskeisimmät tehtävät ovat olleet vakaan poliittisen ja taloudellisen kehityksen luominen.
"Sen edistäminen on mahdollista heikommallakin keskittämisellä. Olen entistä enemmän pohtinut sitä, että tehokkuus ei ole aina sama kuin keskitetty valta."
"EU:ssa on hurjan paljon byrokratiaa. Tämä on kaikkien kansainvälisten järjestöjen ongelma", Halonen toteaa.
Unionin työtä on Halosen mukaan ennen laajentumista tehostettava. Hänen mielestään joitakin asioita voidaan keskittääkin. Ponnekkaasti Halonen vaatii asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen unionin toiminnassa.
Hän uskoo, että 25-30 jäsenen EU pysyy kasassa. "Laajentuessaan unioni varmasti moninaistuu."
Roomalaiskatolilainen liitto
Halosen mielestä olisi syytä miettiä, miten jäsenvaltio voisi ottaa integraatiossa askeleita taaksepäin. Hän myöntää, että asia ei ole ollut laajalti esillä.
"Jos EU:lle tulee erilaisia yhteistyötoimintamuotoja, niin olisi hieno ja hyvä ajatus, että samalla kun niistä sovitaan, niin pohdittaisiin, voiko niistä erota", juristi Halonen sanoo.
Halonen pohjaa ajattelunsa pohjoismaiseen protestanttisuuteen. "Niin kauan kun ollaan mukana noudatetaan sääntöjä ja jos ei haluta noudattaa sääntöjä, sitten pitää erota. "
"Ulkoministeriaikoina kollegat vertaisivat nykyistä tilannetta roomalaiskatolilaiseen avioliittoon eli ollaan aina yhdessä, vaikka vähän joustetaan.", Halonen kertoo.
Hän myöntää, että euroyhteistyöstä on vaikea ottaa askeleita taaksepäin. Hänen mielestään yksittäisten hallinnonalojen osalta tilanne voisi olla toinen.
Intohimot nousevat pintaan
Suurten jäsenvaltioiden yrityksessä hamuta lisää valtaa on Halosen mielestä tällä hetkellä pahin vaihe takana.
"Tällä kertaa ja tässä kokouksessa on ollut sellainen tunnelma, ettei tarvitse lukea rivien välistä", Halonen sanoo varovaisen optimistisesti suurten jäsenvaltioiden toiminnasta.
Hän myöntää, että kokouksen loppupäätöksiä hiotessa intohimot pääsevät aina pintaan.
Mustavalkoinen kuva tilanteesta
Presidentti korostaa, että Natossa ja EU:ssa on hyvin monenlaisia maita. Hänen mielestään suomalaisessa keskustelussa kannattaisi tämä muistaa.
Halonen viittaa suomalaiseen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. "Se on ollut klassisesti kyllä tai ei Nato-jäsenyydelle. Sen takia helposti kuva tule mustavalkoiseksi."
Hän muistuttaa, että irlantilaisille sotilaallinen liittoutumattomuus on todella tärkeää.
Irlantilaisten suurin huoli on ollut, että Nizzan sopimus vaarantaa sotilaallisen puolueettomuuden.
Juhannuspäivänä päättynyt EU:n huippukokous antoi julkilausuman, jolla yritetään vakuuttaa uuteen kansanäänestykseen valmistuvia irlantilaisia, ettei sopimus velvoita puolustussitoumuksiin
Jokaisen mielipidettä on kunnioitettava
"Kun EU:n sääntöihin ei ole kuulunut sotilasliittoajattelua ja Irlanti on yksi niistä vanhoista maista, jotka ovat sitä mieltä, että siihen ei pidä sitä liittääkään."
Halosen mukaan Irlanti on hyötynyt paljon EU:sta. "Köyhästä maatalousvaltaisesta Irlannista on tullut menestyvä eurooppalainen teollisuusvaltio."
"Sen sijaan irlantilaiset eivät ole missään vaiheessa katsoneet, että sen hintana olisi sotilaallisesta liittoumattomuudesta luopuminen. He eivät aio liittoutua Naton kautta eivätkä aio tehdä sitä EU:n kautta. Unionin on kunnioitettava päätöksentekorakenteen mukaisesti, että sitä ei tehdä ollenkaan tai sitten kunnioitetaan niiden mielipiteitä, jotka eivät halua olla mukana. "
Halonen lisää, että Tanskalla on myös omia varaumia sotilaalliseen yhteistyöhön. EU:n puheenjohtajuuden heinäkuun alussa aloittava Tanska ei ota johdettavakseen sotilaallista kriisinhallintatyötä. Sen puheenjohtajaksi tulee seuraava unionin puheenjohtajamaa Kreikka.
Presidentti toivoo, että Naton huippukokous syksyllä Prahassa menee kuten on ennakoitu. Nato päättää silloin uusista jäsenmaista. Baltian maat ovat vahvoilla Naton jäseniksi.
Turvallisella mielillä mukana pohdinnoissa
Presidentti ihmettelee, että Nato-asian merkitys on kohonnut julkisessa keskustelussa Suomessa ylitse muiden. "Kun olemme lähes kaikissa muissa kansainvälisissä järjestöissä mukana, tämä koetaan tärkeänä", hän epäilee.
Halosen mielestä puolueiden Nato-linjauksissa ei ole tapahtunut mitään erityistä.
"On hieno asia, että seurantatyöryhmä on nyt asetettu", presidentti sanoo ja muistuttaa, että vaalien jälkeen muodostettava hallitus laatii uuden turvallisuuspoliittisen selonteon.
Hän pitää tämänkin takia hyvin tärkeänä, että kaikki eduskunnassa edustettuna olevat vähän isommat puolueet voivat turvallisella mielellä olla mukana turvallisuuspoliittisissa pohdinnoissa.
Presidentti tapaa kansanedustaja Antti Kalliomäen (sd.) johtaman turvallisuuspoliittisen seurantaryhmän alkusyksystä.
