Valtionvarainministeriö esitteli yllätyksettömän talousarvioehdotuksen. Tuloverotus huojenee, mutta lompakossa se ei näy lisärahana.
Ensi vuodelle ei ole tulossa perinteistä löysää vaalibudjettia, jos hallituksen linja pitää myös budjettiriihessä.
Valtionvarainministeriön valtion talousarviossa ensi vuodelle ei ole suuria yllätyksiä. Suomen talous on edelleen kasvu-uralla, joka lisää verotuloja ja vähentää työttömyyttä.
Valtionvarainministeri Petteri Orpon (kok.) esittelemää talouslinjausta ei voi pitää puhdasoppisena vaalibudjettina, vaikka menokiristyksiä ei entisessä laajuudessa enää tehdäkään. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen viimeinen budjetti on hallitusohjelman kehyssuunnitelman mukainen.
Vuoden 2015 hallitusneuvotteluissa tuoreet hallituspuolueet sopivat, että valtion tuloja ja menoja tasapainotetaan ja velkaantumista vähennetään.
Taktiikkana oli etupainotteisuus. Hankalimmat menoleikkaukset rysäytetään parin ensimmäisen hallitusvuoden aikana, jolloin loppukausi on kevyempää.
Menokuri on tuntunut kuntien vyönkiristyksenä ja maksujen korotuksina. Monia kunnallisia palveluita on supistettu, mikä on näkynyt ihmisten arjessa.
Kilpailukykysopimus kiky on leikannut valtion ja kuntien työntekijöiden vuosilomarahoja 30 prosentilla. Lomarahaleikkuri on käytössä vielä vaalivuonna 2019. Jos hallitus olisi tahtonut tehdä klassisen vaalibudjetin, tästä olisi kenties jollakin tavalla luovuttu.
Tuloverotusta ei kiristetä ensi vuonna, mutta palkansaajan lompakkoon ei putoa lisää käyttörahaa. Kiky nostaa työntekijöiden työeläkemaksua verohuojennuksen verran.
Kevennykset katetaan kiristämällä muun muassa haitta- ja ympäristöveroja.
Tupakkaveron korotus on kansanterveydelle hyväksi, mutta eräät haittaverot tuntuvat epäoikeudenmukaisilta Pohjois-Suomessa. Oma auto on välttämättömyys maaseudulla. Lisäksi lämmityspolttoaineiden verotaso on noussut koko hallituskauden. Monella eläkeläisellä ei ole varaa vaihtaa asuntonsa lämmitysmuotoa.
Huomiota herättää, ettei Orpon esittelemässä talousarviossa ollut suunnattu lisätukia maatalouden ahdinkoon. Tiedotustilaisuudessa valtionvarainministeri sanoi tunnistavansa viime syksyn ennätysmärkyyden ja tämän kesän kuivuuden aiheuttaman taloudellisen tukaluuden maataloustuotannolle. Tuki jääkin budjettiriihen päätettäväksi elokuun lopulla.
Valtion velkaantumista on saatu taitettua neljän budjetin aikana, mutta ei aivan hallitusohjelman mukaisesti. Ensi vuoden budjetti on 1,7 miljardia alijäämäinen, eli valtio ottaa uutta velkaa tuon verran. Viime vuonna velkamäärä oli kolmisen miljardia.
Suunta on kuitenkin oikea, vaikka valtion velkaantuminen ei itsessään ole pahasta. Valtiontalous ei toimi kuten kotitaloudet, joissa liian suuri velka kangistaa kaiken taloudenhoidon ja voi jopa kaataa talouden. Päinvastoin valtionvelka on usein sijoituskohde, joka vaikuttaa kansantalouteen myönteisesti.
Kun talous kasvaa lainanhoitokuluja enemmän, Suomi pysyy korkealla luottoluokituksissa.