Lin­ja-au­to­kus­kien am­mat­ti­pä­te­vyyk­sien val­von­ta vä­häis­tä – ras­kai­den ajo­neu­vo­jen rat­siois­sa busseja muutama pro­sent­ti

Linja-autokuskien ammattipätevyyden valvonnasta vastaa poliisi. Poliisi ratsaa vuosittain raskaan liikenteen valvontajaksoilla noin 10 000 ajoneuvoa.

Tilausajoja järjestävän OTP Travelin kuski Reijo Suhosen mielestä linja-auton kuljettajien jatkokoulutuksessa olisi tärkeää kiinnittää huomiota hätäensiavun opetukseen. Tällä hetkellä ainoa lakisääteisesti pakollinen koulutuspäivä on ennakoivan ajon jakso.
Tilausajoja järjestävän OTP Travelin kuski Reijo Suhosen mielestä linja-auton kuljettajien jatkokoulutuksessa olisi tärkeää kiinnittää huomiota hätäensiavun opetukseen. Tällä hetkellä ainoa lakisääteisesti pakollinen koulutuspäivä on ennakoivan ajon jakso.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Linja-autokuskien ammattipätevyyden valvonnasta vastaa poliisi. Poliisi ratsaa vuosittain raskaan liikenteen valvontajaksoilla noin 10 000 ajoneuvoa.

– Niistä noin 200–300 on linja-autoja, poliisihallituksen poliisitarkastaja Kari Onninen kertoo.

Käytännössä ratsatuista raskaista ajoneuvoista siis 2–3 prosenttia on busseja. Lisäksi linja-autokuskien ammattipätevyyksiä tarkistetaan yksittäisissä tapauksissa.

Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mika Mäkilä on huolissaan siitä, onko määrä riittävä.

– Viranomaisvalvonta on pistemäistä, ja meidän kritiikkimme poliisin suuntaan on se, että kiinnijäämisen riski on hyvin alhainen, Mäkilä sanoo.

Linja-autokuskin on pidettävä yllä ammattipätevyyttä jatkokouluttautumalla 35 tunnin verran viidessä vuodessa.

– Jää yrityksen omantunnosta kiinni, toteutetaanko jatkokoulutus. En ota kantaa Kuopion turmabussin tapaukseen, mutta vaikutelma yleisellä tasolla on se, että ammattipätevyyden ylläpitäminen koetaan enemmän ohjeellisena kuin velvoittavana, Mäkilä sanoo.

Jos ammattipätevyys puuttuu, kuljettaja saa sakkorangaistuksen.

Ilmoita asiavirheestä