Kansalaisten loukattu oikeustaju vyöryi työ- ja oikeusministerin työpöydälle alkukesästä, kun Jari Lindström (ps.) vasta sovitteli uuden tuolinsa säätöjä itselleen sopiviksi. Tapanilan joukkoraiskauksesta oli tuomittu ehdollisia vankeusrangaistuksia, joita moni piti liian lievinä.
Lindström määräsi selvitysryhmän tutkimaan, vastaavatko rikoksista tuomitut rangaistukset kansalaisten oikeustajua, mikä kohautti osaa oikeusoppineista. Esimerkiksi emeritusprofessori Jyrki Virolainen piti blogissaan yleisen oikeustajun selvittämistä luotettavasti mahdottomana tehtävänä.
- Oikeusoppineet ovat kritisoineet, mutta oikeusoppineet ovat myös kannattaneet selvitystä, puhumattakaan kansalaisista, joilta on tullut valtavasti peukkua. Heidän viestinsä on, että hyvä, kun vihdoin tutkitaan, Lindström sanoo STT:lle työhuoneessaan nyt.
Oikeusministeriö setvii kansalaisten oikeustajua yhdessä kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin kanssa. Selvitykseen sisältyy väestöpohjahaastattelu, tuomaripaneeli ja kolmannessa vaiheessa väestöstä koottu paneeli.
- Lopputuloksena katsomme, onko lainsäädännössä ja olemassa olevien rangaistusasteikkojen käytössä oikeasti jotain korjattavaa liittyen kansalaisten oikeustajuun.
Henkilökohtaisesti Lindström on nykyistä ankarampien rangaistusten kannalla, vaikka monien tutkimusten mukaan rangaistusten koventaminen ei ole juuri vähentänyt rikollisuutta.
- Jos rangaistukset ovat oikeassa suhteessa tekoihin, minkä määrittely on tietysti vaikeaa, väitän, että jonkun verran ennaltaehkäisevä vaikutus niillä on. Kyllä meillä pitää olla rangaistukset, jotka koetaan rangaistuksina.
Sitä hän ei kuitenkaan paljasta, millaisissa rikoksissa rangaistusten pitäisi hänen mielestään olla nykyistä ankarammat.
- Jos sanon henkilökohtaisen mielipiteen, se on ministerin mielipide. Minulla on kyllä mielipide, mutta en lähde sitä sanomaan. Silloin ottaisin kantaa yksittäisiin tuomioihin, eikä se ole viisasta.
Lupaa esittää työllisyysrahaa lisäbudjetista
Lindström lupaa esittää lisää työllisyysrahaa vielä tälle vuodelle. Hänen mukaansa rahat otettaisiin lisäbudjetista niin pian kuin mahdollista. Lisäbudjettia käsitellään ensi kuussa.
Esimerkiksi palkkatukien ja starttirahojen myöntämistä on jouduttu rajoittamaan useiden ely-keskusten alueilla määrärahojen puutteen takia. Lindströmin mukaan kyse ei ole ollut puhtaasti rahojen loppumisesta, vaan ongelma on ollut luonteeltaan myös tekninen.
Vuoden alussa korvamerkittiin rahaa yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneille ja pitkäaikaistyöttömille. Rahoja ei ole varauksen takia voitu siirtää esimerkiksi palkkatukiin.
- Meillä on jatkuvasti ollut ongelmana, että vuoden lopussa huomataan jossain olevan rahaa käyttämättä ja jossain toisaalla raha on loppu.
Lindströmin mukaan ministeriössä panostetaan tulevaisuudessa nykyistä tarkemmin rahojen käytön ohjaukseen ja valvontaan.