Työministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan määräaikaisperusteiden muutoksella pyritään helpottamaan nuorten työllistymistä. Lindström esitteli hallituksen kehysriihen työllisyyslinjauksia aamupäivällä. Hallitus linjasi kehysriihessä, että valmistellaan muutos, jonka mukaan työnantaja saisi tehdä määräaikaisen työsopimuksen vähintään kolme kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleen alle 30-vuotiaan nuoren kanssa.
Kehysriihessä hallitus linjasi myös, että hallitus tarttuu yhteen kestoaiheista eli irtisanomisrimaan uusilla toimilla. Hallitus valmistelee muutoksen, jonka tarkoituksena on keventää yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä 20 henkeä tai sen alle työllistävissä yrityksissä.
Pienten yritysten irtisanomisperusteiden höllentämisellä pyritään Lindströmin mukaan työllistämiskynnyksen alentamiseen.
- Tosi paljon tulee tuolta yrittäjäkentästä palautetta siitä, varsinkin mikroyrittäjiltä, että palkkaisin kyllä, mutta se riski koetaan suureksi, jos rekrytointi menee pieleen, Lindström sanoi.
Lindström korostaa, että kyseessä ei ole mikään yksioikoinen asia.
- Siellä on tiukat rajat, jotka tulevat muun muassa kansainvälisistä sopimuksista, ILO-sopimuksista, EU-sopimuksista ja sitten meidän perustuslaki sanoo myös jotain irtisanomisesta, Lindström sanoi.
Hän totesi, että raami on aika tiukka.
- Mitään semmoista villiä markkinaa ei tässä tule. Enemmän ilmaisee sitä tahtotilaa, mikä hallituksella on, Lindström sanoi.
Palkansaajapuoli ei usko, että hallituksen uudet rohdot purevat työttömyyteen
Pätkätöiden ehtojen höllentäminen alle 30-vuotiailla työttömillä on SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallista. Hän sanoo, että esimerkiksi nuorilla naisilla työsuhteet ovat jo nyt usein määräaikaisia.
Eloranta uskoo, että eilen kehysriihessä esitellyn uudistuksen myötä määräaikaisten työsuhteiden osuus kääntyisi monella alalla nousuun.
- Nuoret naiset on yksi niistä ryhmistä, jotka eniten ovat pätkätöissä. Sitä on pikkaisen saatu kuriin esimerkiksi kunta-alalla. Kyllä tämä sen taas räjäyttää ylöspäin ja varmasti on muita palvelualoja, joilla määräaikaisuudet kääntyvät ylöspäin.
Hallitus päätti kehysriihessä, että alle kolme kuukautta työttömänä ollut 30-vuotias voidaan palkata määräaikaisesti ilman perusteita. Tavallisesti työsuhteen määräaikaisuudella täytyy olla jokin peruste.
Eloranta kritisoi myös päätöksen perusteita. Hänen mukaansa ei ole selvää, mitkä ovat ne työllisyysvaikutukset, joita hallitus päätöksellä tavoittelee.
- Niitä ei myöskään tässä pitkäaikaistyöttömien jo aiemmin tehdystä määräaikaisuuksien käytön helpottamisesta ole näkynyt tai kuulunut. En tiedä, mikä tämän peruste on, ehkä se työllisyys, mutta siitä ei ole mitään empiiristä evidenssiä (todistetta).
Myös STTK:n pääekonomisti Ralf Sund katsoo uudistuksen rikkovan yhdenvertaisuutta. Hän ei kuitenkaan pidä muutosta niin merkittävänä.
- Työelämässä on jo nyt aika villi käytäntö sen perusteella, että määräaikaisuuden perusteeksi näyttää kelpaavan aika paljon erilaisia perusteita. En näkisi suuren suurta merkitystä, vaikka onkin periaatteellisesti kyseenalainen.
"Työnantajan mielivaltaisuutta, pärstäkerroinirtisanomisia"
Kyseenalaisena Sund sen sijaan pitää hallituksen päätöstä heikentää pienissä yrityksissä työskentelevien ihmisten irtisanomissuojaa. Hallitus päätti kehysriihessä keventää yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä 20 henkeä tai sen alle työllistävissä yrityksissä.
Sund sanoo ymmärtävänsä, mitä hallitus hakee.
- Luodaan uskallusta palkata väkeä, kun pienyrittäjät kokevat riskiä palkatessaan uusia ihmisiä. Urban story (myytti) on, ettei ihmisistä sitten pääse eroon, jos homma ei pelitä.
Sundin mukaan ei kuitenkaan ole todisteita, että tällä tavalla ihmisten työehtoja heikentämällä saataisiin samalla lisättyä työllisyyttä.
- Pidän sitä hyvin hyvin epävarmana.
Hän viittaa aiemmin tehtyihin uudistuksiin kuten koeajan pidentämiseen, jolla on myös tavoiteltu työllisyyden kasvua.
- Minun silmiini ei ole tullut yhtään luotettavaa selvitystä, että sillä olisi ollut työllistävä merkitys.
Eloranta huomauttaa, että muutos asettaa erikokoisissa firmoissa työskentelevät ihmiset eriarvoiseen asemaan.
- Työntekijä tarvitsee yhtä lailla turvaa, oli kyse sitten isosta tai pienestä yrityksestä.
Eloranta uskoo, että uuden matalamman irtisanomiskynnyksen määrittäminen vaatii taiteilua.
- Työnantajan mielivalta on lisääntymässä, ja ihmisten mahdollisuudet puuttua työpaikkojen epäkohtiin ja puolustaa asioita ja etujaan selvästi heikkenevät. Pärstäkerroinirtisanomisia tulee.
Eloranta lisää, että hallitukselta ei ole vielä kuulunut kutsua uudistusten valmisteluun, mutta hän uskoo, että sellainen on tulossa.
- Ymmärrys on, että tällaiset asiat valmistellaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Sund penää kokonaisvaltaista remonttia irtisanomissuojaan
Sundin mukaan irtisanomissuoja vaatisi uudistamista, vaikka hän ei nyt esiteltyjä toimia pidäkään järkevinä. Uudistuksen pitäisi olla kokonaisvaltaisempi, ja siinä ei saisi erotella yrityksiä koon mukaan.
- Kuulostaa karmealta, kun palkansaajien edustaja sanoo näin ääneen, mutta sanon kuitenkin. Katson, että yksilöllisiä perusteita irtisanomiseen pitäisi lieventää ja kollektiivisia taas kiristää. Mentäisiin lähemmäs eurooppalaista käytäntöä. Tällä voisi olla sekä työntekijöiden turvaa että työllisyyttä edistävä vaikutus.
Ehdot yksilölliseen irtisanomiseen ovat Suomessa Sundin mukaan kansainvälisesti vertailtuina tiukat. Kollektiivisesti eli tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanominen taas on Euroopan helpointa.
- Kun vähänkin tulos notkahtaa, voi surutta laittaa sata ihmistä kävelemään, mutta jos pitää laittaa yksi puolialkoholisti ulos, se on erittäin vaikeaa.