Yeisradion tuleva rahoitusmalli alkaa selkiytyä. Viestintäministeri Suvi Lindén (kok.) julkisti torstaina Nykypäivä-lehdessä puoltavansa Yle-maksua. Ministeriö alkaa valmistella lakiesitystä kansanedustaja Mika Lintilän (kesk.) johtaman työryhmän ehdotusten pohjalta.
Lindénin mielestä kaikilta kotitalouksilta perittävän Yle-maksun hyvä puoli on, että nykyiset tv-lupamaksajat pääsevät aiempaa halvemmalla.
-- Tv-luvankin maksajissa on pienituloisia ja suurituloisia. Keskustelussa on unohdettu, että kyseessä on jopa 50 euron alennuksen saaminen nykyiseen maksuun, Lindén sanoi STT:lle. Tarkoitus on arvioida, onko pienituloisten taakkaa mahdollista keventää. Yle-maksu olisi tuloista riippumatta arviolta 175 euroa vuodessa. Nykyinen tv-maksu on vuodessa reilut 220 euroa.
-- Lähtökohtaisesti kaikki suomalaiset kohtaavat jollain tasolla Yleisradion sisältöjä. Se on vahva peruste sille, että kaikki maksavat, Lindén perusteli. Lakiesityksen on näillä näkymin määrä tulla eduskunnan käsittelyyn syksyllä.
Budjettia painavat monet menot
Kaupallisia medioita edustava Viestinnän keskusliitto on vaatinut, että Ylen rahoitus on hoidettava valtion budjetista. Liiton mielestä budjettirahoitus takaisi reilun mediakilpailun paremmin kuin Yle-maksu.
-- Ministeriölle annetuissa lausunnoissa on hyvin laajasti kannatettu budjettirahoitusta. Myös muut julkiset palvelut rahoitetaan budjettivaroin, ihmetteli johtaja Satu Kangas. Myös Sanomalehtien liiton hallituksen puheenjohtaja, Sanoma Newsin toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kritisoi Yle-maksun saamaa tukea.
-- Olen yllättynyt, koska kansalaisetkin ovat selvästi Yle-maksua vastaan. Mediamaksu kohtelee kansalaisia epäreilusti ja laittaa maksajiksi nekin, jotka eivät Yleä käytä, Pentikäinen sanoi. Ministeri Lindén ei usko, että Ylen rahoittaminen suoraan valtion budjetista olisi mahdollista, koska budjettia painavat monet uudet menopaineet.
-- Parlamentaarinen työryhmä päätyi yksimielisesti mediamaksuun. Heidän perusteluitaan on siksikin vaikeaa muuksi muuttaa, Lindén totesi.
Liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä arvioi myöhemmin Ylen julkisen palvelun tehtäviä. Viestinnän keskusliitto haluaa määritelmästä nykyistä tarkemman, jotta kilpailu ei vääristy.
Pentikäinen on myös Suomen Tietotoimiston STT:n hallituksen varapuheenjohtaja. Sanoma-konserni on STT:n toiseksi suurin omistaja.
