Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajan ja entisen kulttuuriministeri Suvi Lindénin (kok.) mielestä valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) polkee kulttuurirahojen lisäämistä ja liikuntapaikkojen rakentamista väheksyvillä lausunnoillaan parlamentarismia ja tekee liikunnallista hallaa "puuhunkin voi kiivetä" -näkemyksillään.
Lindén tuohtui rahaministerin kulttuuri- ja liikuntapuheista, joita hän pitää vanhakantaisina, paikkansa pitämättöminä sekä eduskuntatyötä halventavina.
"On eduskunnan yksimielinen tahto, ettei kulttuurin määrärahoja leikata Niinistön vaatimalla 13 miljoonalla eurolla. Tuntuu, että valtiovarainministerin pitää päästä aina sanomaan viimeinen sana", Lindén toteaa.
Niinistön naljailu siitä, kuinka monta päivää kestää ennen kuin kulttuuriväki selättää poliittisen järjestelmän on Lindénin mielestä tosi outoa puhetta. "On eduskunnan työn halventamista, jos arvioidaan kuinka kauan päättäjien pokka pitää jonkun lobbariryhmän edessä. Kyllä täällä tehdään aidosti lainsäädäntötyötä. Tämä talo on myös tarkka lainsäädäntö- ja budjettivallastaan", hän muistuttaa. Hänen mukaansa ministerinkään ei pitäisi naureskella eduskunnan tahdolle.
Lisäksi Niinistön puhe siitä, että "kulttuuriväki on köyhiä ja sairaita tehokkaampi painostusryhmä" suututti Lindénin mukaan myös sosiaali- ja terveyspuolen toimijat ja loi mielikuvaa, että he olisivat huonoja edunvalvoja. "Surullisia lausuntoja, joissa huokuu vanhakantainen näkemys, että jotkut asiat voitaisiin asettaa vastakkain", Lindén harmittelee.
Hän tekee selvän irtioton oman puolueensa valtiovarainministerin kulttuuri- ja liikuntapoliittisiin näkemyksiin. Myös kokoomuksen puheenjohtaja, sisäministeri Ville Itälä on ottanut irtioton niistä.
Lisäksi Lindén letkauttaa Niinistölle, että häntä ei ole näkynyt ainakaan eduskunnan avajaisten ja päättäjäisten kulttuuritapahtumissa oopperassa. "Liikunnassa Niinistö on löytänyt lajin, rullaluistelun, jota voi harrastaa kaduilla, mutta ei sen perusteella voi kyseenalaistaa liikuntapaikkojen rakentamista, vaatia kaikkia harrastamaan samaa tai käskeä kiipeilemään puuhun", Lindén toteaa.
Täysin väärä rinnastus
Valtiovarainministeri Sauli Niinistö piikitteli viime viikolla happamesti eduskunnan "kulttuuritunteilulle" siitä, että Lindénin johtama sivistysvaliokunta torjui yksimielisesti Niinistön ensi vuoden budjettiin ajaman kulttuurirahojen liki 13 miljoonan euron leikkauksen. Maanantaina alkavassa budjetin yksityiskohtaisessa käsittelyssä eduskunta siunaa sivistysvaliokunnan näkemyksen.
Kulttuurirahojen lisäksi Niinistö rökitti eduskuntaa tienpätkistä, kun eduskunta lisäsi tierahoja budjettiin. Hänen mukaansa tästä seuraa se, että tulevat tierahat on sidottu vuosiksi ja jatkossa teitä rakennetaan vain pätkissä.
Lindén korostaa, että kulttuuri- ja tierahoja ei voida edes rinnastaa. "Kulttuurirahoissa oli kyse leikkauksista, mutta liikennevaliokunta lisäsi tierahoja hallituksen esittämästä summasta. Siksi näitä asioita ei voi laittaa samalle viivalla. Kyllä ensin pitää hoitaa ne asiat, joita uhkaa määrärahojen leikkaus ja vasta sitten katsoa, kenelle annetaan lisää", Lindén alleviivaa.
Lindénin mukaan myös hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä ymmärretään hyvin, että kaikkia toiveita ei saada toteutettua. "Mutta erityisesti kulttuurirahojen kohdalla viesti hallitukselle oli selkeä ja yksimielinen", hän lisää.
Lindén muistuttaa myös siitä, että Veikkaus-varojen tuotosta, jolla budjetin kulttuuri- ja liikuntamenoja rahoitetaan, on viimeisen kymmenen vuoden aikana ohjattu yli neljä miljardia markkaa muille kuin näiden varojen varsinaisille edunsaajille. Näin ollen eräänlaista määrärahaleikkausta on jatkunut jo vuosia, Lindén katsoo. Tässäkin suhteessa hänen mielestään Niinistön yritys nipistää rahapotista oli kohtuuton.
Tärkeitä palveluja
Lindénin mielestä pitäisi mahdollisimman pian päästä siihen tilanteeseen, että Veikkausvarojen jaosta putsataan pois kaikki muut kuin varsinaiset edunsaajat. Kirjastot ovat siirtymässä vuoteen 2011 mennessä kokonaan budjettirahoituksen piiriin. Tämä on Lindénin mukaan enemmän kuin kohtuullista, kuuluvathan kirjastot peruspalveluihin.
Kulttuuri- ja liikuntatarjonnat ovat hänen mukaansa kuitenkin nyky-Suomessa entistä keskeisemmässä asemassa muun muassa sen suhteen, miten kunnat onnistuvat houkuttelemaan uusia asukkaita. Pelkät koulu- ja terveyspalvelut eivät yksin riitä, Lindén huomauttaa.
Hän korostaa, että kulttuuri- ja liikuntapalveluilla on myös tärkeä ennaltaehkäisevä vaikutus. Lindén pitää keinotekoisena Niinistön perusteluja, joilla rahaministeri kyseenalaisti liikuntapaikkojen rakentamisen julkisin varoin. Niinistö vetosi äskettäin tehtyyn tutkimukseen varusmiesten kunnon romahtamisesta.
Lindénin mukaan monet tutkimukset päin vastoin korostavat liikuntapaikkojen merkitystä. "Mitä nuorempana lapset oppivat liikkumaan, sitä paremmin he liikkuvat myös aikuisiässä. Pelkän koululiikunnan varaan ei liikuntaharrasta voi jättää", Lindén sanoo.
Se mitä Lindénin mielestä tarvitaan, on nuorten liikuntapoliittinen strategia, jossa pohditaan, miten nuoret saadaan entistä tehokkaammin käyttämään olemassa olevia liikuntapaikkoja.
"Mutta mikään asia ei voi olla niin yksioikoisesti joko tai -asia kuin Niinistö kulttuuria ja liikuntapaikkoja katsoo", Lindén sanoo ja opastaa valtiovarainministeriäkin katsomaan asioiden kokonaisuutta. Hänen mukaansa kulttuuriin ja liikuntaan sijoitetut eurot ovat yksi parhaiten sijoitettuja euroja. Jos julkinen valta lopettaisi tukemasta yksityisiä liikuntapaikkoja, niiden rakentaminen romahtaisi, Lindén varoittaa.