Liki kaikkien suomalaisten pitäisi olla viiden vuoden kuluttua, 2015, nopeiden laajakaistayhteyksien tavoitettavissa. Viime kesänä yhden megan laajakaista tuli peruspalveluksi kaikille suomalaisille, seuraava iso loikka on 100 megaa.
Selvitysmiehen arvio on ollut, että kokonaiskustannukset nousevat noin 200-300 miljoonaan euroon. Kustannukset jaetaan periaatteessa kolmeen osaan: kunnat, valtio ja operaattorit. Joissakin kunnissa kunnan osuus jää vain kahdeksaan prosenttiin. Lähes kaikki Lapin kunnat ja lähes koko Kainuun maakunta kuuluvat alimpaan maksuluokkaan.
Maakuntien liitot järjestivät kesällä ja syksyllä operaattoreille ensimmäisen tarjouskierroksen nopeiden yhteyksien eli kuituverkkojen rakentamiseksi harvaan asutuille seuduille.
"Oli ikävä yllätys, että puoleen tarjouspyynnöistä ei tullut yhtään rakentamistarjousta, esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalle, omaan kotimaakuntaani ei tullut yhtään tarjousta. Uuden Oulun laitakulmilta laajakaistaratkaisut puuttuvat edelleen", viestintäministeri Suvi Lindén (kok.) toteaa.
Hän toivoo, että kunnat ottavat nopeiden laajakaistojen rakentamisen tosissaan ja tarvittaessa omiin käsiinsä. Lindén muistuttaa, että kunnan vetovoimaisuudenkin kannalta nopea laajakaista on hyvä olla tarjolla.
Lindén muistuttaa, että jokainen kotitalous voi valita, ottaako viimeisen kaksi kilometriä kotinsa seinään kuituna vai langattomana yhteytenä. Tämä vaikuttaa ratkaisevasti hankkeen hintaan, sillä julkisella tuella ei voida rahoittaa viimeisen kahden kilometrin tilaajaliittymää.
"Keski-Suomen kunnat ovat lähteneet siitä, että kuitu vedetään kotiin saakka. Operaattorit haluaisivat kuitenkin kunnilta takuun perille asti vietyihin liittymiin."
Operaattorit ovat olleet nihkeitä rakentamaan kuituyhteyksiä harvaanasutuilla seuduilla. Esimerkiksi DNA ei tehnyt nopeista laajakaistaverkoista yhtään tarjousta. Lindén ottaa esimerkiksi hyvästä asenteesta Karvian kunnan, joka rakensi jokaiseen kotiin kuituyhteyden tuhannella eurolla, kun ne kuuluisat kaksi viimeistä kilometriä voivat maksaa jopa 3 000 euroa.
"Pohjois-Savosta ei löytynyt kaupallista operaattoria, mutta sielläpä 22 kuntaa perusti oman yhtiön rakentamaan yleisen kuituverkon, johon kaikki sisällöntuottajat pääsevät. Se on on avoin kaikille palveluntarjoajille. Pohjoissavolaiset näyttävät mallia muulle Suomelle."
Lindénin mukaan kuntien ei nyt kannata jäädä odottelemaan, sillä tulevaisuudessa voi käydä niin, ettei valtion tukea hankkeille enää tipu. Hän myöntää, että yksityisiä yrityksiä, Elisaa ja Telia-Soneraa, ei voi pakottaa rakentamaan.
"Isot haluavat, että sijoitettu pääoma pitää saada takaisin 3-4 vuodessa, pienillä tai kuntien yhtiöillä riittää 30 vuotta pääoman takaisinmaksuajaksi."
Lindén painottaa, että hän ei halua kuiduttaa koko Suomea, vaan myös mobiilit yhteydet ovat mahdollisia.
"Tarvitsemme nopeita yhteyksiä esimerkiksi kotiterveydenhoidossa ja videokonferensseissa internetissä. Perheissä voi olla myös monta netin käyttäjää, jolloin tarvitaan suorituskykyinen verkko. Silloin se on kuitu."