Lindén lupaa 3G-ver­kol­le kat­ta­van peiton

Viestintäministeri Suvi Lindénin (kok.) tyrmää tuoreen kansainvälisen tutkimuksen, jonka mukaan Suomi olisi laajakaistan levinneisyydessä ja laadussa kaukana maailman kärjestä.

Ministeri Suvi Lindénin mukaan tavoitteena on, että vuonna 2013 kolme keskenään kilpailevaa kolmannen sukupolven eli 3G:n matkaviestinverkkoa kattaisi vähintään 97 prosenttia väestöstä.
Ministeri Suvi Lindénin mukaan tavoitteena on, että vuonna 2013 kolme keskenään kilpailevaa kolmannen sukupolven eli 3G:n matkaviestinverkkoa kattaisi vähintään 97 prosenttia väestöstä.

Viestintäministeri Suvi Lindénin (kok.) tyrmää tuoreen kansainvälisen tutkimuksen, jonka mukaan Suomi olisi laajakaistan levinneisyydessä ja laadussa kaukana maailman kärjestä.

Tietoverkkoratkaisuja maailmanlaajuisesti tarjoava, amerikkalainen Cisco listasi tutkimuksessaan Suomen sijalle 21. Ciscon tutkimuksessa oli mukana 66 maata Euroopasta, Amerikan mantereelta ja Aasiasta.

Lindénin mukaan vertailu pitäisi tehdä niin, että mukaan otetaan myös mobiili laajakaista eikä kiinteitä yhteyksiä. Ciscon tilaama tutkimus mittasi ensisijaisesti kiinteitä laajakaistoja ja niiden nopeuksia.

"Kun tarkasteluun otetaan sekä mobiilit että lankaverkot, Suomi sijoittuu laajakaistan yleisyydessä maailman kärkikymmenikköön. Jos katsotaan vain Euroopan tilannetta, Suomi kuuluu viiden parhaan maan joukkoon."

Lindén muistuttaa, että Suomessa langattoman eli mobiilin laajakaistan osuus on yli 30 prosenttia kaikista laajakaistaliittymistä. Yhden tai useamman megan laajakaistanopeuksia tarjotaan langattomasti kolmannen sukupolven, 3G, verkoissa sekä myös niin sanotun 450-verkon kautta.

"Tavoitteenani on, että vuonna 2013 kolme keskenään kilpailevaa kolmannen sukupolven eli 3G:n matkaviestinverkkoa kattaisi vähintään 97 prosenttia väestöstä. Jos tähän päästään langattomat nopeudet nousevat merkittävästi haja-asutusalueilla."

Lindén huomauttaa, että monelle yksi tai viisi megaa riittää hyvin, jolloin laajakaistan ostajalla ei ole tarvetta 100 megalle. Uudet sähköiset palvelut nostavat kansalaisten tilaajayhteyksien nopeuksia, kun kysyntä kasvaa.

Hän allekirjoitti viime viikolla asetuksen, jonka mukaan vähintään yhden megan yleispalveluvelvoitetta aikaistetaan puoli vuotta, eli ensi heinäkuusta lähtien yhden megan laajakaistan pitäisi olla kansalaisten käytettävissä koko maassa. Kyseessä on vähimmäisvaatimus, korostaa Lindén.

Viestintävirasto määrittelee ne yritykset, jotka joutuvat toteuttamaan yleispalveluvelvoitetta alueilla, joilla normaalit markkinamekanismit eivät toimi. Kyse on harvaan asutuista seuduista Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä rannikkoalueista.

Lue lisää tiistain Kalevasta!

Ilmoita asiavirheestä