Nuorten karkinsyönti ja virvokkeiden juonti huolestuttaa hammaslääkäreitä. Molempien sokeri- tai happopommit ovat erittäin tuhoisia hampaille, mitä pahentaa se, että niitä napostellaan ja huikkaillaan lähes jatkuvasti. Karkki ja limonadit pitäisi nauttia harvakseltaan ja kerralla, niin hampaat säästyisivät.
Kouluilla yleistyneet limsa- ja makeisautomaatit ovat tuhoisia oppilaiden hampaiden kannalta, sillä ne houkuttavat napostelemaan enemmän ja useammin.
"Jos karkkia napostellaan pitkin päivää, sylki ei pääse huuhtelemaan hampaita riittävästi. Karkkipäivän ideassa makeanhimo syödään pois vaikka koko karkkipussi kerralla", perustelee Hammaslääkäriliiton puheenjohtaja Liisa Luukkonen.
Hän sanoo, että karkki- ja juoma-automaattien lisääntyminen kouluilla valitettavasti näkyy 10-18-vuotiaiden hampaiden reikien lisääntymisenä.
Hintan hammashoitolan hammaslääkäri Laila Ruuska muistaa vastustaneensa vanhempainyhdistyksen aktiivina jo kahdeksan vuotta sitten limsa- ja karkkiautomaatteja yläasteilla. Hän kävi läpi Oulun koulut ja totesi juoma-automaattien yleistyneen.
"Pyrin selittämään lapsille hyvin tarkasti, mitä limonadi ja karkki tekevät hampaille. Jos makeisautomaatteja on, ne vähentävät väistämättä ruokahalua, jolloin monesti voi jäädä kouluruokailu väliin", Ruuska sanoo.
Hänen mukaansa happoaltistus liuottaa hampaan kiillettä. Pysyvät hampaat ovat yläasteikäisillä oppilailla herkimmillään reikiintymään. Makeisten runsas käyttö näkyy entistä enemmän nuorten hampaissa.
"Olisi järkevintä, jos automaatit saataisiin pois yläasteilta. Moiseen eivät hammashuoltoväen resurssit riitä, vaan se olisi iso poliittinen päätös", Ruuska arvioi.
Makeisvero turvaisi hammashoidon
Hammaslääkäriliitto esittää makeisveron palauttamista. Kertyneillä varoilla turvattaisiin hammashoito, sillä tällä hetkellä hammaslääkärit on ruuhkautettu pahemman kerran.
Liisa Luukkonen on kiinnittänyt huomiota nuorten tapaan pistää limonadipullo taskuun ja hörppiä juomaa pitkin päivää, mikä on hampaille paljon haitallisempaa kuin pullon kerralla juonti.
Limonadit ja karamellit ovat molemmat yhtä vahingollisia. Luukkonen sanoo, että kevytlimonadit eivät ole yhtään terveellisempiä hampaille kuin sokeriset juomat. Kevytjuomat vaikuttavat vain vartaloon edullisesti.
"Sokerittomat juomat ovat hyvin happamia, koska sillä saadaan makeus. Kun happamuus tulee suoraan hampaisiin, juoma on itse asiassa vaarallisempi hampaille kuin sokerilla makeutettu", Luukkonen perustelee.
Laanilassa limsaa kätevästi kännykällä
Laanilan koululla on kolme automaattia, joista saa limonadia, makeisia ja lämpimiä juomia. Limonadiautomaatin luona oleskelevat seitsemäsluokkalaiset Jaakko Pellikka ja Tuomas Rautiainen sanovat käyttävänsä automaattia miltei joka päivä. Siitä huolimatta, että moneltakin suunnalta on kuulunut varoituksia virvokkeiden vaarallisuudesta.
Laanilan limsa-automaatti on kaiken lisäksi sellainen, että siitä saa juoman pirauttamalla kännykällä. Pellikka sanoo melko usein ostavansa limsan kännykällä. Sillä tavalla pullo maksaa 40 senttiä enemmän kuin kolikoilla ja se laskutetaan puhelinlaskussa.
"Emäntähän sen kännykkälaskun maksaa ja joskus valittaa, kun se on noussut liian isoksi", hän toteaa.
Laanilassa olevien automaatien toimittajat maksavat tilaajalle, lukion oppilaskunnalle jonkin verran bonusta. Oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Arttu Junttila sanoo, että tuotto on riittävä, ja sillä hankitaan oppilaille konseptipaperit kokeisiin sekä myönnetään stipendejä.
Laanilan lukion rehtori Pekka Fredriksson myöntää, että koululaisten hampaiden kannalta katsottuna luvan myöntäminen automaateille ei ole tietenkään hyvä ratkaisu. Lukiolaiset ovat jo vastuunsa kantavia nuoria, mutta käyttäjinä on suuri määrä yläasteen oppilaita.
Fredrikssonin mielestä asialla on kuitenkin puolensa. Lukion oppilaskunta saa arvokasta apua toimintaansa. Toisaalta Oulun Ateria on tehnyt selvittänyt, että Laanilan oppilaat eivät korvaa kouluruokaa automaattien makupaloilla ja juomilla. Jos koululaiset jättäisivät ruokailut väliin, tilanne olisi paljon huolestuttavampi.
"Jos näitä ei olisi, oppilaat hakisivat makeisensa ja limonadinsa läheisestä kaupasta. Nyt ainakin se kaupassa juoksu on loppunut", hän puolustaa.
Osa kouluista
ei huoli automaatteja
Automaattien pito Oulussa vaihtelee kouluittain. Esimerkiksi Pöllönkankaalle niitä ei tarjouksista huolimatta ole huolittu nimenomaan koululaisten hampaiden vuoksi.
Myllytullin koulussa oppilaskunta pitää kahvi- ja limsa-automaattia toimintansa rahoittamiseen. Karkkikioskiakin yhdeksännen luokan oppilaat saavat pitää yhdellä välitunnilla päivässä luokkaretkikassan kartuttamiseen.
"Tietysti hammaspeikon uhka on olemassa. Onneksi oppilaamme ovat niin valveutuneita, että he pistävät purkan suuhun päätteeksi", naurahtaa koulun opettaja Leena Virolainen.