Li­min­ka­lai­set juh­li­vat 540-vuo­tias­ta kun­taan­sa – jazz­imp­ro­vi­saa­tiot ryt­mit­ti­vät juh­la­pu­het­ta

Tänä vuonna 540 vuotta täyttävän Limingan juhlavuosi huipentui sunnuntaina Rauhanyhdistyksellä pidettyyn pääjuhlaan.

Limingan Rauhanyhdistykselle saapui sunnuntaina noin 400-päinen juhlayleisö.
Limingan Rauhanyhdistykselle saapui sunnuntaina noin 400-päinen juhlayleisö.
Kuva: Pekka Peura

Tänä vuonna 540 vuotta täyttävän Limingan juhlavuosi huipentui sunnuntaina Rauhanyhdistyksellä pidettyyn pääjuhlaan. Juhlapuheiden teemoiksi nousivat kunnan elinvoimaisuus, luonto ja kirkko.

Limingan merkkivuotta on juhlittu erilaisten tapahtumien merkeissä tammikuusta lähtien. Juhlavuositoimikunnan puheenjohtaja Sanna Savolaisen mukaan kunnalla on paljon hyviä ominaisuuksia myös tulevaisuutta ajatellen.

– Liminka on nuorekas, ketterä ja mukava kunta, joka on selviytynyt aika hyvin erilaisten yhteiskunnallisten rakennemuutosten ja Oulun seutua leimanneiden isojen muutosten luomista haasteista.

Tilaisuuden varsinaiseksi juhlapuhujaksi kutsuttu taideyliopiston rehtori, jazzmuusikko Jari Perkiömäki, rytmitti puhettaan saksofonilla soitettujen jazzimprovisaatioiden keinoin. Puheessaan Perkiömäki korosti suomalaisen koulujärjestelmän vaikutusta nyky-yhteiskunnan muodostumiseen.

– Kansakoulu aloitti Limingassa vuonna 1871. Sen edelle ehti Pohjois-Suomessa kolme kuntaa, Haapavesi, Saloinen ja Rovaniemi. Oulun ensimmäiset kansakoulut avattiin vasta muutamaa vuotta myöhemmin, syksyllä 1874.

Ikärakenteeltaan Suomen nuorimman kunnan juhlatilaisuutta saapui seuraamaan noin 400 henkilöä.

Ilmoita asiavirheestä