Liminkajärven kunnostamista on Pyhäjoella odoteltu jo vuosia, mutta valtion rahoituksen puuttuessa hanke aina vain siirtyy eteenpäin.
Edesmennyt pyhäjokinen Reijo Nikulakin piti hanketta niin tärkeänä, että testamenttasi varansa ja omaisuutensa rahaston kautta hankkeen toteuttamiseen käytettäväksi.
Liminkäkylän kylätoimikunnan puheenjohtaja Jaakko Jukkola toteaa kyläläisten olevan hankkeen viivästymiseen pettyneitä, koska suunnitelmat ovat jo vuosia olleet toteuttamista vailla.
Ihmetystä herättää myös se, että muille vesistöhankkeille tuntuu rahoitusta löytyvän.
Kyläläiset ovat aktiivisesti olleet yhteydessä myös hankkeen toteuttajaan ja suurimpaan rahoittajaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukseen.
Kyläläisten myönteistä suhtautumista osoittaa Jukkolan mielestä myös omana talkootyönä Liminkajärvellä tehdyt hankkeet.
Nyt järven ympärillä ja läheisyydessä on puolenkymmentä huvilaa. Jukkola uskoo tulijoita olevan enemmänkin, jos olisi edes ranta mihin rakentaa.
"Väki on vähentynyt kylistämme monista eri syistä - nyt näyttää, että ne tulevat rasitteeksi niille toimenpiteille, jotka estäisivät lopunkin väen lähtemisen. Jos haluamme houkutella alueelle uusia asukkaita, olisi järven kunnostaminen yksi hyvä asia. Järvestä ei ole hyötyä, kun maisema näyttää risuttuneelta, heinittyneeltä ja rämettyneeltä", Jukkola toteaa.
Verkot heitetty
TE-keskuksen suuntaan
Pyhäjoen kunnaninsinööri Aulis Vuorenmaa kertoo, että hanketta ei ole haudattu. Kunta tuo sen joka vuosi esille, mutta rahoitus tuntuu olevan tiukassa.
Nyt verkot on heitetty Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen suuntaan, jotta saataisiin apua vajaan 250 000 euron hankkeelle.
Valtion osuudeksi on arvioitu 25-30 prosenttia. Kunnan rahoitusosuus on tällaisissa hankkeissa yleensä noin 10 prosenttia. Vuorenmaa arvioi, että Liminkajärven hankkeessa kunnan osuus nousisi hieman korkeammaksi.
Tuotantopäällikkö Reino Enbuske Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta toteaa rahoituksen olevan tiukassa, koska sillä ei rahoittajan kannalta tunnu olevan yleistä hyötyä. Kunnostusta puoltaa llintuvesinäkökulma, mutta asutuksen ja virkistyskäytön kannalta hyötyä ei ole siten kuin monissa asutuksen keskellä sijaitsevissa hankkeissa.