Limingassa on kasvava nuoriso-ongelma. Ongelma-sana tarkoittaa kerrankin myönteisiä asioita: kunnasta on kehittynyt ikärakenteeltaan Suomen nuorin kunta, minkä vuoksi sillä on vaikeuksia pysytellä tilojensa puolesta muutosten perässä.
Limingassa on selvästi enemmän alle 15-vuotiaita asukkaita kuin muualla maassa, ja kunta tarvitsee tulevaisuudessa parikin uutta koulua. Lisäksi tarvitaan päiväkoteja ja uusi, nykyistä isompi kirjasto. Terveyskeskuksenkin tiloja on uusittava, joten lähivuosien investointisuunnitelma on poikkeuksellisen raju.
Tuorein uudisrakennuksista on uusi Hannu Krankan koulu, joka on juuri saatu harjakorkeuteen. Tulevaisuudessa koulu korvaa sisäilmaongelmista kärsivät vanhat yläkoulun tilat. Oppilaat ovat onnellisia päästessään eroon nuhjuisista luokkahuoneista. Kevätlukukausi aloitetaan uusissa tiloissa vanhan koulun takana.
"Ei tarvitse enää pelätä, että sisällä sataa niskaan tai haistella sitä tunkkaista hajua aamulla. Tämä on tosi hyvä juttu", yhdeksättä luokkaa käyvä Sofia Kajula kertoo.
Jopa 550 oppilasta sisäänsä mahduttava uusi koulu ei riitä maan nopeimmin kasvavan kunnan tarpeisiin pitkään.
"Kohta joudutaan päättämään Tupoksen yläkoulun rakentamisesta. Koulusta joudutaan tekemään vähintään 500 oppilaan rakennus", Limingan kunnan tekninen johtaja Jukka Weisell kertoo.
Kyläkoulujen kohtalo käsittelyyn
Tupoksen koulun pitäisi olla tekeillä parin vuoden sisällä. Lisäksi Limingassa täytyy kohta päättää siitä, kuinka iso kunnan keskustaan rakennettavasta Rantalakeuden alakoulusta tehdään. Koulun koon määrää se, säilytetäänkö nykyiset koulut nykyisellään vai siirretäänkö oppilaita kyläkouluilta keskustaan.
Tekninen johtaja Weisell arvioi, että kyläkoulujen - eli Ketunmaan koulun, Lakeuden koulun ja Rantakylän koulun - kohtalosta keskusteleminen ja päättäminen menee vuoteen 2009. "Meillä on monta vaihtoehtoa. Yksi vaihtoehto on se, että uudesta koulusta rakennetaan pieni ja nykyisiä kyläkouluja peruskorjataan."
Melkein omalla
rahalla
Limingan oppilasmäärä kasvaa kohisten, mutta jatkuvaan nousuun ei sentään uskota. Sivistysjohtaja Marjatta Pylvänäinen-Suorsa arvioi, että parin vuoden päästä tahti hidastuu.
"On ennustettu, ettei ikärakenteemme nuorentuisi enää yhtä voimakkaasti tulevaisuudessa. On hyväkin, että välillä saadaan vähän hengähdystaukoa. Voidaan miettiä tarkemmin tulevia ratkaisuja."
Liminka investoi uusiin tiloihin lähivuosina keskimäärin 7 miljoonaa euroa joka vuosi. Rynnistys on aloitettu jo pari vuotta sitten, jolloin valmistui uusi lukio, ja kestää arviolta vuoteen 2015. Investointiohjelma on käsittelyssä joulukuussa, kun päätetään Limingan ensi vuoden talousarviosta.
Pylvänäinen-Suorsa myöntää, että hurja investointitahti huolestuttaa välillä.
"Lähinnä mietityttää se, ettei uusi valtionosuusjärjestelmä suosi runsaslapsisia kuntia. Lainaa joudutaan varmaan ottamaan, mutta eihän sille mitään voi. Oppilaat tarvitsevat tilaa."
Uusi Hannu Krankan koulu maksaa yli 9,1 miljoonaa, ja valtion rahoitusosuus siitä jää vain noin 1,5 miljoonaan. Weisellin mukaan kunnassa toivotaankin, että tulevat koulu-, päiväkoti- ja muut hankkeet saavat aikaisempaa paremmin valtion tukea.
"Verotulokehityksemme ja taloutemme on ollut kohtuullisen hyvä, mutta raskaaksi tämä silti käy ilman valtion apua."