Liminka jär­jes­tää esi­ope­tuk­sen täysin omin voimin elo­kuus­ta 2020 läh­tien, taus­tal­la syn­ty­vyy­den lasku ja po­liit­ti­set lin­jan­ve­dot – "Päätös ei si­näl­lään tuo sääs­tö­jä"

Perusteita esiopetuksen järjestämiseksi täysin kunnan toimesta ovat yhdenvertaisuusperiaate ja pedagogiset syyt, mutta taustalla vaikuttaa myös syntyvyyden lasku.

Liminka järjestää esiopetuksen elokuun 2020 alusta lähtien täysin omin voimin. Kuvituskuva.
Liminka järjestää esiopetuksen elokuun 2020 alusta lähtien täysin omin voimin. Kuvituskuva.
Kuva: Pekka Peura

Perusteita esiopetuksen järjestämiseksi täysin kunnan toimesta ovat yhdenvertaisuusperiaate ja pedagogiset syyt, mutta taustalla vaikuttaa myös syntyvyyden lasku.

Liminka järjestää esiopetuksen elokuun 2020 alusta lähtien täysin omin voimin. Limingan sivistys- ja hyvinvointilautakunta päätti kokouksessa 26. marraskuuta, ettei kunta myönnä jatkossa palveluseteliä esiopetusta täydentävään varhaiskasvatukseen.

Perusteiksi esiopetuksen järjestämiseksi täysin kunnan toimesta kerrotaan yhdenvertaisuusperiaate ja pedagogiset syyt, kuten esiopetuksen yksiköissä toimivat kielirikasteiset ryhmät sekä yhteistyö perusopetuksen kanssa.

– Päätös, että toteutetaan esiopetus itse, ei sinällään tuo säästöjä. Kaikki lapset, joita muutos koskee, mahtuvat olemassa oleviin esiopetusryhmiin ja -tiloihin. Tällä päätöksellä pyritään esiopetuksen yhdenvertaisuuteen, kertoo Limingan kunnan varhaiskasvatusjohtaja Sari Supperi.

Supperin mukaan taustalla vaikuttaa myös kunnan laskenut syntyvyys, jonka vuoksi esiopetus voidaan järjestää kokonaan omana toimintana. Limingan kunnanvaltuusto on linjannut, että yksityisten palveluiden osto-osuus olisi 30 prosenttia tai vähemmän, ja siksi palveluiden osto päätettiin sopeuttaa esiopetuksen saralla.

– Syntyvyys laskee jossain vaiheessa jo aika rajusti ja se näkyy viiden–kuuden vuoden viiveellä esiopetuksessa.

Supperi korostaa, että kaikissa yksiköissä on kielirikasteista opetusta ja se on avoinna kaikille lapsille, jos oppimisen edellytykset ovat kunnossa. Päätöksessä on huomioitu hallitusohjelmaan kirjattu tavoite esiopetuksen ja kahden ensimmäisen vuosiluokan yhteneväisestä kokonaisuudesta.

Varhaiskasvatusjohtaja Supperin mukaan päätöksestä on tullut muutamia yhteydenottoja, joissa on toivottu perusteita palvelusetelin lopettamiselle. Jatkossa yksityisen päivähoidon palveluseteli on voimassa yhä muussa varhaiskasvatuksessa.

Touhula-päiväkodeilla on neljä yksikköä Limingassa, joista esiopetuksen piirissä on kuluneen vuoden aikana ollut noin 80 lasta. Touhulan Pohjois-Suomen aluepäällikkö Kati Eteläaho pitää kunnan päätöstä lopettaa palveluseteli harmillisena.

– Olisimme mielellämme jatkaneet esiopetuksen järjestämistä asiakasperheillemme. Saamamme palautteen mukaan myös useimmat asiakasperheemme olisivat halukkaita jatkamaan esikoulussa tutussa päiväkodissa, Eteläaho kertoo.

Varhaiskasvatusjohtaja Supperin mukaan varhaiskasvatusta muovaa elokuusta lähtien myös muuttuva laki, joka palauttaa täysipäiväisen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden kaikille lapsille huoltajien tilanteesta riippumatta. Jää nähtäväksi nostaako lakimuutos hoitoisuusastetta muun varhaiskasvatuksen kuin esiopetuksen osalta, joissa hoitoisuusaste on ollut noin 98 prosenttia ikäluokasta.