Limingan jäähalli painui kasaan keskiviikon ja torstain välisen yön aikana. Limingan jäähalli Oy:n toimitusjohtajan Sirkku Piiparin mukaan syynä hallin lysähtämiseen oli voimansiirtohihnan katkeaminen ylipainehallia ylläpitävästä järjestelmästä. Syytä hihnan katkeamiseen ei vielä tiedetä.
Jäähallissa on myös varajärjestelmä, jonka olisi pitänyt kytkeytyä päälle ensisijaisen järjestelmän rikkoonnuttua, mutta niin ei jostain syystä tapahtunut. Aamuun mennessä halli oli maan tasalla.
Hallin luhistumisen tarkkaa ajankohtaa tai sen vajoamisnopeutta ei ole tiedossa. Sirkku Piipari sai asiasta tiedon aamulla hallin lähellä asuvalta ihmiseltä, joka oli huomannut jotain puuttuvan horisontista.
Onni onnettomuudessa oli, että halli luhistui kasaan yön aikana, jolloin sen sisällä ei ollut ketään.
Piiparin mukaan vaaratilannetta ei olisi syntynyt päiväsaikaankaan, koska ihmiset olisivat ehtineet alta pois.
"Se tulee alas niin hitaasti, että muutoksen ehtii havaita käytön aikana", hän vakuuttaa.
Jäähallin käyttövuorot jouduttiin perumaan torstailta. Halli saadaan takaisin käyttökuntoon näillä näkymin perjantai-iltaan mennessä.
Ei ensimmäinen
kerta
Paineilmalla toimivien hallien turvallisuusriskit on opittu kantapään kautta eri puolilla maata. Esimerkiksi joulun alla myrsky painoi kasaan ylipainehallin Helsingissä. Sama Myllypuron halli oli maan tasalla myös viime helmikuussa lumikinoksien vuoksi.
Myös Pohjois-Suomen ylipainehallien pitäjille on kertynyt karvaita kokemuksia. Kajaanin palloiluhalli romahti alas parissa minuutissa sankassa lumipyryssä vuonna 1996. Pari vuotta myöhemmin lentopalloturnaus jouduttiin siirtämään pikahälytyksellä toisiin tiloihin palloiluhallista parimetrisen repeämän vuoksi.
Kemissä Junkon ylipainehalli puolestaan lysähti puoleksi maahan vuonna 1995, kun sen etuseinämä repesi vanhan paikkauksen pettäessä.
Limingan jäähallikin vajosi maan tasalle jo toista kertaa. Ensimmäisellä kerralla syynä oli seinämän repeäminen lumensiirtotöitä tehtäessä.
Ylipainehallien romahtamiset eivät ole tiettävästi vaatineet Suomessa kuolonuhreja, vaikka riski on aina olemassa.
Oulun rakennusvalvontaviraston päällikkö Tapani Mäkikyrö sanoo, että raskas pressu voi olla tippuessaan vaarallinen.
"Siitä voi aiheutua vakavia tilanteita, jos ihmisiä on paljon sisällä. Ihmisille voi tulla paniikki ja seuraukset voivat olla vakavat", Mäkikyrö kertoo.
Avustukset
jo tiukassa
Huonot kokemukset ovat muuttaneet suhtautumista ylipainehalleihin. Hallien aiemmat romahtamiset ja paksut kinokset katoilla saavat käyttäjät epäilemään tilojen turvallisuutta.
Esimerkiksi Kajaanissa palloiluhallin romahtaminen on saanut koiranäyttelyn järjestäjät kiinnittämään erityistä huomiota näyttelypaikan turvallisuuteen.
Hallin lysähtäminen näyttely-yleisön päälle on estetty pystyttämällä hallin keskelle metallipilari, josta on vedetty teräsvaijerit kohti hallin perustuksia.
Ylipainehalleja rakennettiin jokin aika sitten kuntaan jos toiseen. Nykyään niiden suosio on kääntynyt.
Opetusministeriö on jo aikoja sitten ottanut penseän asenteen niiden tukemiseen liikuntapaikkarakentamisen avustuksia jaettaessa.
"Ne on koettu enemmän väliaikaisiksi rakennuksiksi. Ministeriössä on pelätty myös sitä, että jos tilapäisratkaisu toteutetaan, jää varsinainen rakennus ehkä tekemättä", rakennustarkastaja Mauri Peltovuori kertoo.
Samanlainen linjaus on tehty Oulun lääninhallituksessakin, joka päättää alle 700 000 euron hankkeiden avustamisesta. Liikuntatoimentarkastaja Kai-Matti Joona sanoo, että liikuntapaikka-avustuksen kriteereinä ovat turvallisuus, hankkeen käyttöikä ja sen tarkoituksenmukaisuus yleensäkin.
"Kajaanissakin halli rikkoontuu aika ajoin ja sen nostaminen pystyyn ja korjaaminen aiheuttaa kustannuksia, joten tällaisia hankkeita ei ole tarkoituksenmukaista avustaa", Joona toteaa.
Joona huomauttaa myös, että avustuksen kuoleutuminen voi kestää kolmekymmentä vuotta, mikä on pitkä aika kun otetaan huomioon ylipainehallin mahdollinen väliaikaisuus.
