Fortumin pörssikurssi on muutamassa vuodessa kivunnut noin nelinkertaiseksi ja samoin yhtiön arvo. Fortumin markkina-arvo pörssissä on noin 18 miljardia euroa. Suomen valtio omistaa yhtiöstä enemmistön, 51,1 prosenttia.
Jos valtio päättäisi myydä vaikkapa vain yhden prosenttiyksikön Fortum-omistuksestaan, valtion kassaan tulisi nykykurssilla lähes 200 miljoonaa euroa. Valtiolla on valtuutus laskea omistusosuutensa 50,1 prosenttiin.
Valtio on saanut salkkuunsa Fortumista samanlaisen huippukohteen kuin oli aikoinaan teleyhtiö Sonera ennen surullisia taajuuskauppojaan Saksassa.
Energiasta on tullut maailmassa niukkuushyödyke, siksi energiayhtiöiden pörssikurssit ovat nousseet ja todennäköisesti nousevat jatkossakin.
Kuiva kesä Pohjoismaissa pitää energiantuotantoon valjastetut vesialtaat vajaina. Se nostaa sähkön hintaa. Tukkusähkön hinta on tällä hetkellä 60-70 prosenttia korkeammalla kuin vuosi sitten kesällä.
Suomen sateilla ei ole todellista merkitystä sähkön hintaan, koska altaidemme vesimäärä on vain puolenkymmentä prosenttia pohjoismaisista vesivarastoista. Suomessa isoja, rakennettuja vesialtaita on vain kaksi eli Lokka ja Porttipahta. Energia-asiantuntijoiden mukaan myös Oulujärvi voidaan lukea Suomen luontaisiin energia-altaisiin.
Nord Pool määrää
Lilius painottaa, että Fortum ei yksinään pysty vaikuttamaan sähkön hintaan, koska hinta määräytyy yhteispohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Poolissa. "Fortum on yksi 400 toimijasta sähköpörssissä. Kaikki Fortumin tuottama sähkö myydään Nord Poolille. Fortum Markets puolestaan ostaa Nord Poolilta sähkön markkinahintaan ja myy sitä loppukäyttäjille, kuluttajille ja teollisuudelle."
Lilius muistuttaa, että sähkön hintaan vaikuttaa myös hiilen, kaasun ja päästöoikeuksien hinta. Nyt kaikkien energiamuotojen hinnat ovat korkealla.
Hän antaa ymmärtää, että energian hinta on vasta nyt saavuttanut sen tason, jolloin energiateollisuuden kannattaa investoida uusiin tuotantolaitoksiin.
Fortum sijoittaa lähes kolme miljardia euroa vuoteen 2010 mennessä energiantuotantonsa nostamiseen ja lisäksi tulevat normaalit korvausinvestoinnit.
Uusista investoinnista suurin yksittäinen kohde on Eurajoen Olkiluotoon nouseva kolmas ydinvoimalayksikkö, josta Fortum omistaa neljänneksen. Fortumin osuus rahoituksesta on 750 miljoonaa euroa ja sillä summalla Fortum saa sähköä 400 megawattia.
Fortum parantelee muun muassa Ruotsin ydinvoimaloiden tehoja yhteensä 250 megawatin verran.
Vesivoiman ja ydinvoiman osuus Fortumin sähköntuotannossa on yhtä suuri, kummallakin tavalla sähköä saadaan vuodenajasta riippuen 35-40 prosenttia.
Sähkövero rasittaa
Kuluttajan sähkölasku pienenisi, jos sähköveroa laskettaisiin. Nyt sähköveron päälle tulee vielä arvonlisävero, jolloin veron määrä kertaantuu sähkön hinnan noustessa.
"Sähköveron liikuttelu on valtion päätöksen takana, siihen ei voi yksittäinen yhtiö vaikuttaa", sanoo Lilius.
Budjetin kehysneuvotteluissa viime keväänä kauppa- ja teollisuusministeriö sekä valtiovarainministeriö antoivat ymmärtää, että teollisuuden sähkövero puolittuu vuoden 2007 alusta.
Teollisuuden sähköveron tuotto valtionkassaan on vuositasolla noin 200 miljoonaa euroa.
Hallitus on kuitenkin veron puolittamisen ohella poistamassa metsäteollisuudelta jäteliemellä tuotetun sähkön verotuen, jolloin nettovaikutus eli teollisuuden hyöty jää 60-70 miljoonaan euroon.
"Minun mielestäni valtio voisi tipauttaa verosta sen toisenkin puoliskon pois. Se turvaisi työpaikkojen pysymistä Suomessa. Meillä on paljon energiavaltaista teollisuutta ja siksi sähkövero tuntuu ylimääräiseltä rasitteelta teollisuudelle", painottaa Lilius.
Puolituksen jälkeenkin Suomen sähkövero ylittää Euroopan maiden keskiarvon. Ruotsissa energiavaltainen teollisuus ei maksa lainkaan sähköveroa.
Lilius painottaa sähköntuotannon pääomavaltaisuutta. "Pelisääntöjen pitää olla markkinaehtoisia eikä niitä pidä muuttaa joka vuosi. Se on investointien kannalta hyvin tärkeä asia, sillä esimerkiksi ydinvoimalan käyttöikä on noin 60 vuotta."
Suomi ja Fortum ovat Liliuksen mukaan toimineet omassa sähköntuotantostrategiassaan esimerkillisesti.
"Yli 90 prosenttia Fortumin tuotannosta oli viime vuonna hiilidioksidivapaata, koska olemme hankkineet päästötöntä tuotantoa. Esimerkkinä Stora Ensolta ostettu vesivoimatuotanto. Fortum on hyötynyt kaupoista, mutta nyt poliitikot haluaisivat verottaa meitä niin sanotusta ansiottomasta hyödystä".
Sähkö ei heti lopu
Lilius vakuuttaa, että sähkö ei Suomesta lopu. Jos sitä ei voida tuottaa tarpeeksi Pohjoismaissa, sitä ostetaan Manner-Euroopasta ja Venäjältä. Syksyllä Suomi voi ostaa sähköä myös Virosta.
Hän painottaa, että sähkön korkea hinta saa energiayhtiöt investoimaan uusiin tuotantolaitoksiin, jolloin kysyntä ja tarjonta tasapainottuvat. "Nyt sähkön hinta on sillä tasolla, että investoinnit kannattavat."
Fortumilla on omistuksia myös Ruotsin ydinvoimaloissa eli se saa sähköä myös sieltä. Tukholman Värtaniin, lähelle Siljan matkustajaterminaalia, Fortum rakentaa biopolttoaineella toimivan voimalaitoksen. Suomessa Fortum hankki äskettäin Espoon sähköyhtiön E. ON Finlandin omistukseensa.
Suomen sähkön kulutuksesta jo noin viidennes on tuontisähköä. Lilius ei ole huolissaan osuuden kasvusta ja omavaraisuuden kaventumisesta.
"Eihän meillä ole öljyäkään. Mitä paremmin pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat, sitä vähemmän meillä on tarvetta puhtaasti omaan, kansalliseen tuotantoon. Tietysti jonkinlainen omavaraisuus pitää olla", Lilius huomauttaa.
Uusi suunnitteluun
Lilius kannattaa jo virkansa puolesta ydinvoimaa, sillä omistaahan Fortum Loviisan ydinvoimalaitoksen ja reilun neljänneksen Teollisuuden Voimasta, joka rakentaa Olkiluodon kolmatta ydinvoimayksikköä eli Suomen viidettä ydinvoimalaa.
Eurajoen Olkiluotoon nouseva ydinvoimala maksaa yli kolme miljardia euroa. Se on tällä hetkellä Pohjoismaiden suurin teollinen investointi.
"Nyt kannattaisi varautua myös kuudennen ydinvoimayksikön suunnitteluun. Eduskuntavaalien jälkeen keskustelu varmaankin alkaa seuraavasta yksiköstä. Ennen vaaleja ydinvoimakeskustelua on turha käydä. Hallitushan on linjannut, että ydinvoima on yksi vaihtoehto Suomen energiantuotannossa ja se on hyvin tärkeä linjaus", painottaa Lilius.
Hänen mukaansa nyt voimavaroja tarvitaan Olkiluodon uuden yksikön rakentamiseen, vaikka ydinvoimalan valmistuminen viivästyykin vuodella. "Siinä on tarpeeksi työtä. Kaikki alaa tuntevat ammattilaiset ovat nyt kiinni tässä projektissa."
Hän muistuttaa, että Suomi on ainoa maa maailmassa, joka rakentaa uutta ydinvoimaa ilman valtion rahaa.
Lilius ei ota mitään kantaa venäläisten merikaapelihankkeeseen Pietarista Kotkaan. Tarkoitus on, että venäläinen energiayhtiö Baltenergo toimittaisi sähköä Sosnovyi Borin ydinvoimalasta Suomeen noin 1 000 megawattia vuodessa, jos Suomen hallitus hyväksyy hankkeen.
"Fortum on tässä asiassa hiljaa ja samoin toimitusjohtaja. Päätöksen asiassa tekee kauppa- ja teollisuusministeriö, joka vienee sen myös hallituksen pöydälle", kuittaa Lilius.
Lilius määrittelee Fortumin kotimarkkinoiksi Itämeren alueen, johon kuuluvat Pohjoismaiden lisäksi Baltian maat, Luoteis-Venäjä ja Puola. Saksasta Fortum vetäytyi 2002. Britanniassa Fortum omistaa vielä yhden voimalan.
Venäjä uudistaa parhaillaan sähköntuotantoaan, jossa on myös omistusjärjestelyitä. Fortum omistaa jo nyt Pietarin alueen sähköyhtiöstä Lenenergosta kolmanneksen.
"Vuoden 2006 loppuun mennessä syntyy uusi yhtiö Kolenergo Pietarin, Karjalan ja Kuolan niemimaan sähköyhtiöistä. Fortum tulee omistamaan yhtiöstä neljänneksen. Uuden yhtiön sähköntuotantokapasiteetti on runsas puolet Fortumin nykyisestä kapasiteetista eli noin 6 000 megawattia", kertoo Lilius.
Hän painottaa, että Kolenergon sähkö tuotetaan vesivoimalla ja maakaasulla eli päästöjä ei juurikaan tule. Yhtiö huolehtii aikanaan valtaosin Pietarin lämpöhuollosta.
Fortum on edelleenkin Venäjän energiamarkkinoiden ainoa ulkomainen sijoittaja.
Lännen suunnalla Ruotsissa Fortum ei tavoittele yhteistyötä tai liittoutumista Ruotsin ja Pohjoismaiden suurimman energiantuottajan Vattenfallin kanssa eli Fortum-Vattenfallia on turha odottaa. "Jos sellaista suunnittelisimme, kilpailuviranomaiset varmasti puuttuisivat hankkeeseen", vastaa Lilius.
Puuveneellä saaristoon
Lilius aloitti kesälomansa viime keskiviikkona, heti Fortumin osavuosituloksen julkistamisen jälkeen.
"Kesälomaa on jo vähän harjoiteltu ja nyt se alkaa tosissaan. Lomani on saaristoa ja purjehtimista", kertoo Lilius.
Hänen perheellään on kesäpaikka Tammisaaren saaristossa. Veneeseen pääsevät perheen lisäksi myös ystävät gasteiksi. "Purjehdimme länteen päin, ehkä Ahvenanmaalle saakka ja sitten takaisin."
Purjehtimisessa Liliusta viehättää kiireettömyys, hiljaisuus ja saaristoluonto. Lilius on tottunut purjehtija, sillä hän on ylittänyt purjeveneellä myös Atlantin 1970-luvun alussa.
Nykyinen vene on 45 jalkaa pitkä ja 70 vuotta vanha puuvene. "Se on yhtä paljon huonekalu kuin vene!"