Israelin ennenaikaiset parlamenttivaalit ensi tiistaina tuskin tulevat tuloksillaan hätkähdyttämään ketään. Ariel Sharonin likud-puolueen voitto on vuorenvarma, kuten myös työväenpuolueen tappio. Sen sijaan vaalien jälkeisistä hallitusneuvotteluista tulee niin kimurantit, ettei niiden ennakoimiseen riitä paraskaan poliittinen kristallipallo.
Viimeisimpien mielipidetiedustelujen mukaan likud saa 32 paikkaa maan 120-paikkaiseen parlamenttiin, knessetiin. Työväenpuolueelle on luvassa vain 20 paikkaa ja shinui-puolueelle 15. Loput paikat jakautuvat pienemmille puolueille.
Koska mikään puolue ei saa enemmistöä parlamenttiin, tulee hallitusneuvotteluista erittäin vaikeat. Ja kun työväenpuolue jo ennen vaaleja ilmoitti olevansa haluton yhteistyöhön likudin kanssa, vaihtoehdot supistuvat entisestään.
"Hallitus tuskin kestää kautensa loppuun eli vuoteen 2007 asti", synkisteli politiikan tutkija Orit Galil uutistoimisto Reutersin haastattelussa.
Vaaliuurnat eivät tosin ole päässeet pölyttymään tähänkään asti, sillä kuluneiden seitsemän vuoden aikana Israelissa on käyty parlamenttivaaleja seitsemän kertaa.
Keskustan shinui
kuninkaantekijäksi
Sharonin tärkein toimi vaalin jälkeen onkin suostutella työväenpuolue hallitusyhteistyöhön likudin kanssa. Tämä olisi huonoista vaihtoehdoista paras ja tarjoaisi koalitiolle vakaimman pohjan.
Jos tämä ei kuitenkaan onnistu, Sharonia odottaa vielä vaikeampi haaste: ääriuskonnollisten puolueiden vaikutusvaltaa vastustava shinui olisi suostuteltava lyömään hynttyyt yhteen ääriuskonnollisen shas-puolueen kanssa, jolle povaillaan kymmentä paikkaa.
Pelkästään uskonnollisiin puolueisiin tukeutuva koalitio ilman työväenpuoluetta tai shinuita olisi yksi mahdollisuus, varsinkin kun uskonnolliset puolueet perinteisesti ovat olleet likudin liittolaisia. Mutta muodostaessaan kansallisen yhtenäisyyden hallituksensa työväenpuolueen ja shinuin kanssa Sharon suututti pienpuolueet, joilla ei nyt ole suurtakaan halua auttaa pääministeriä tämän hallitusponnisteluissa.
Uudet vaalit
edessä pian?
Mutta palataanpa vielä vähiten huonoon vaihtoehtoon eli siihen, että työväenpuolue suostuu hallitusyhteistyöhön likudin kanssa. Tämä hajottaisi poliittisten tarkkailijoiden mukaan työväenpuolueen kahtia, mikä taas tietäisi Sharonin koalitioon entistä vähemmän paikkoja ja vähentäisi työväenpuolueen poliittista vaikutusvaltaa.
Ja kokonaan toinen juttu on myöskin se, että Yhdysvallat tuskin suhtautuu myönteisesti sellaiseen Israelin hallitukseen, joka koostuu lähes kokonaan oikeisto- ja ääriuskonnollisista voimista.
Suurvalta on näet vihjaillut, että jahka Irakin kriisi saadaan pois päiväjärjestyksestä, Lähi-itään aletaan hieroa rauhaa oikein toden teolla. Henkeen ja vereen kompromisseja vastustavan hallituksen kanssa se ei ole mahdollista.