Argentiinaa vuosina 1976-1983 verellä hallinneen sotilasjuntan johtajat joutuvat vihdoin maksamaan teoistaan.
Juntan valtakauden viimeinen presidentti, 1982-1983 maata hallinnut, kenraali Reynaldo Bignone tuomittiin tiistaina 25 vuoden vankeuteen yli kolme vuosikymmentä sitten sotilastukikohta Campo de Mayossa suoritetuista ihmisoikeusrikoksista.
Bignonen johti 1978-1979 sotilastukikohtaa, jonka sisällä toimi Argentiinan suurin kidutuskeskus.
Bignone sai tuomion 56 ihmisen murhasta, kidutuksesta ja kidnappauksesta. Bignonen lisäksi juntan valtakaudella suoritetuista ihmisoikeusrikoksista tuomittiin kuusi upseeria 17-25 vuoden rangaistuksiin.
"Olemme tyytyväisiä tuomioon 30 000 kadonneen ihmisen, heidän äitiensä, isoäitiensä, lasten ja argentiinalaisten ihmisten puolesta", Estela de Carlotto argentiinalaisesta Plaza de Mayon isoäidit -ihmisoikeusjärjestöstä sanoi eilen El Pais -lehden mukaan.
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Argentiinan likaiseksi sodaksi kutsutun poliittisen vasemmiston vainojen aikana kuoli tai "katosi" yli 30 000 ihmistä.
Vuonna 1976 vallankaappauksella valtaan nousseen juntan mukaan raakuuksien tarkoitus oli rauhoittaa presidentti Juan Perónin kuoleman jälkeen maassa yltyneitä rauhattomuuksia ja lopettaa vasemmistoterrorismi. Juntan suorittamat eliminoinnit ylittivät kuitenkin moninkertaisesti kaikki siihen asti nähdyt terroriteot ja laajenivat koskemaan yleisesti sotilasjuntan vastustajia.
Valtioterrorismin historian selvittäminen on ollut vaikeaa, koska vuonna 1983 vallasta luopunut juntta pyrki kaikin keinoin salaamaan tehdyt ihmisoikeusrikkomukset. Tiedot rikoksista perustuvat pitkälti harvojen hengissä selvinneiden vankien kertomuksiin.
Uhrien mukaan yleisin pidätystapa oli siviilipukuisten sotilaiden suorittama kidnappaus. Pidätetyille "kumouksellisille" ei monesti pidetty minkäänlaista oikeudenkäyntiä.
Kidutus alkoi, kun vanki oli viety yhteen maassa toimineista yli 300 pidätyskeskuksesta.
Kidutuksessa käytettiin muun muassa sähköshokkeja. Lapsia kidutettiin vanhempiensa edessä ja vanhempia lasten edessä. Kidutus saattoi kestää viikkoja, jopa kuukausia.
Monet vangeista, jotka eivät kuolleet kidutukseen, lähetettiin niin sanotulle "kuoleman- lennolle". Kuolemanlennoilla huumatut, mutta vielä elossa olevat vangit pudotettiin lentokoneesta mereen.
Armeijalla oli myös salainen yksikkö, jossa vasta synnyttäneiltä vangeilta pakko-adoptoitiin heidän lapsensa.
Argentiinan sotilasjuntta kaatui vuonna 1983. Ensimmäiseksi presidentiksi valittu Raúl Alfonsín purki juntan itselleen junailemat armahduslait.
Juntan ensimmäinen presidentti kenraali Jorge Videla tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen vuonna 1985, mutta Alfonsin seuraaja Carlos Menem palautti armahduslain ja vapautti Videlan.
Lopulta Argentiinan korkein oikeus kumosi likaisen sodan rikollisia suojelleet armahduslait vasta vuonna 2005, jolloin Videla tuomittiin uudelleen. Videlaa ja Bignonin lisäksi junttaa hallitsi kaksi nyt jo kuollutta diktaattoria.
Argentiinan suurimman päivälehden Clarinin mukaan likaisen sodan aikana tehdyistä rikoksista on syytetty yli 1 400 henkilöä, mutta vain 75 tapauksista on tähän mennessä käsitelty oikeudessa. Oikeudenkäynneistä on raportoitu todistajien ja tuomareiden uhkailua.
