Hallitus puristi torstaina nopeasti läpi ensi vuoden budjetin, vaikka etukäteen odoteltiin pientä vääntöä muun muassa Oulu-Seinäjoki-radan rahoituksesta ja energiaverotuksen linjauksista.
Ministerit toitottivat, että kyse ei ole vaalibudjetista. Tosiasiassa eduskuntavaalit varjostivat tämän hallituksen viimeiseksi jäävää budjettia, siitä ei pääse mihinkään. Varovaiset ratkaisut leimasivat kokonaisuutta.
Eduskunnalle esitettävä tulo- ja menoarvioehdotus ei sisällä toimia, joilla valtiontaloutta edes alettaisiin palauttaa tasapainoon. Hurja velkaantuminen vaatisi tiukempaa menokuria jo nyt, mutta budjetti ei esitä toimia, joilla velkaantumista voitaisiin pysähdyttää. Puhutaan vain velkaantumisen hidastumisesta
Päähallituspuolueet keskusta ja kokoomus haluavat selvästi jättää äänestäjille kuvan siitä, että hyvinvointiyhteiskunnan perustuksiin ei haluta koskea, vaikka laman jälkiä pitäisi alkaa korjata. Likainen työ jätetään seuraavalle hallitukselle.
Valtio ottaa lisävelkaa ensi vuonna 8,3 miljardia euroa. Valtion verotuloennusteen kääntyminen aiempaa arviota suuremmaksi 2,5 miljardista 2,8 miljardiin euroon ei paljon vähennä tuota summaa. Hallitus aikoo kuitenkin ottaa verotulojen kasvun verran vähemmän velkaa eikä lisää menoja.
Työn verotuksen sijasta budjetti kerää rahaa energiasta, jota rokotetaan päästöjen mukaan. Se tulee näkymään sähköllä ja öljyllä lämmittävien laskuissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK tuomitsi energiaverolinjaukset kilpailukykyä heikentävinä.
Entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen ärähti perjantain Kalevassa tuttuun tyyliinsä, eikä aivan aiheetta, että koko budjettikäyttäytyminen oli teatteria ja vaaleihin valmistautumista. Hän kaipasi selvempiä uudistuksia ja leikkauslistoja valtion menoihin. Lipposen mielestä valtiovarainministeri Jyrki Kataisen ja kokoomuksen pitäisi tehdä niitä itse eikä odottaa muilta.
Lipponen arvosteli myös seuraajansa, tiukkana menokurin vaatijana tunnettua eduskunnan puhemiestä Sauli Niinistöä siitä, että tämän esittämällä leikkaustyylillä velkaantumista ei saada pysäytetyksi.
Pohjanmaan radan puuttuvan 35 miljoonan euron löytyminen oli voitto, joskin jälleen kerran väliaikainen, Pohjois-Suomen elinvoimaisuudelle. Rahoitus tärkeälle hankkeelle saadaan jakamattomista varoista ja nipistämällä muista hankkeista.
Lipponen arvosteli aiheellisesti myös ratarahajupakkaa teatteriksi, jolla täytetään lehtien palstatilaa ja sähköisten viestimien minuutteja. Siltä se vaikutti: rahoituksen epäämisestä nousi ensiksi suuri poru. Sitten kukin vuorollaan nousi puolustamaan ratahanketta ja lupaamaan rahoitusta. Lopulta hymyssä suin kerrottiin, että rahat saatiin sittenkin mahtumaan budjettiin.
On syytä jälleen kerran kysyä, miksi - ei vain Pohjois-Suomen, vaan koko Suomen - keskeiseen infrastruktuuriin kuuluvan radan remonttia ei sisällytetä budjettikehykseen. Silloin jokavuotinen teatteri olisi tarpeeton.