Helsinki EY-tuomioistuimen kahdenväliset lentoliikennesopimukset tuomitsevalla päätöksellä ei ole välittömiä seurauksia Suomelle. Päätös merkinnee kuitenkin sitä, että jäsenmaat joutuvat harkitsemaan uudelleen EU:n komission pyytämiä valtuuksia neuvotella lentoliikenteestä koko unionin puolesta.
Ilmailulaitoksen kansainvälisten asioiden johtajan Lars Lövkvistin mukaan tuomioistuimen keskeinen päätös on niin sanotun kansallisuuslausekkeen tuomitseminen EY-oikeuden vastaiseksi.
- Kansallisuuslauseke sisältyy useimpiin kahdenvälisiin lentoliikennesopimuksiin, myös Suomen solmimiin, totesi Lövkvist. Hän arvioi, että tuomioistuimen päätöksen jälkeen liikenneneuvoston on otettava uudelleen kantaa komission pyytämiin ilmaliikenteen neuvotteluvaltuuksiin.
Komissio on jo kahdesti pyytänyt liikenneneuvostolta valtuuksia neuvotella EU:n laajuinen lentoliikennesopimus Yhdysvaltain kanssa. Neuvosto eli jäsenmaat ei kuitenkaan ole myöntynyt neuvotteluvaltuuksien antamiseen.
EY-tuomioistuin piti lisäksi yhteisöoikeuden vastaisina amerikkalaisten lentoyhtiöiden hinnoitteluvapautta unionin sisäisillä reiteillä ja muualla EU:n lainsäädännössä säädeltyjen asioiden sisällyttämistä kahdenvälisiin lentoliikennesopimuksiin.
Kahdeksan maata suostui
Yhdysvaltain ehdotukseen
Yhdysvallat esitti kahdenvälisiä lentoliikennesopimuksia EU-maille vuonna 1994 yhdysvaltalaisten lentoyhtiöiden liikenneoikeuksien laajentamiseksi. EU:n komissio puolestaan on koko ajan ajanut unionin laajuisen sopimuksen tekemistä USA:n kanssa.
Suomi oli yksi kahdeksasta kahdenvälisen lentoliikennesopimuksen Yhdysvaltain kanssa solmineesta EU-maasta. Muut sopimuksen tehneet maat olivat Itävalta, Belgia, Tanska, Saksa, Luxemburg ja Ruotsi sekä hieman erilaisen sopimuksen tehnyt Britannia. Komissio vei sopimuskiistan EY-tuomioistuimeen joulukuussa vuonna 1998.
Tuomioistuimen päätös vahvisti komission asemaa kiistassa sopimusten neuvotteluoikeudesta. Liikenneasioista vastaavakomissaari Loyola de Palacio piti tiistaina päätöstä merkittävänä askeleena kohti unionin yhteisen ilmailupolitiikan kehittämistä.
Komissio: Sopimukset
suosivat USA:n yrityksiä
Kahdenvälisten ilmailusopimusten kansallisuuslauseke rajaa kansainväliset lentoliikenneoikeudet sopimuksen tehneen maan lentoyhtiöille. Se on siksi ristiriidassa EU-sopimusten ja sisämarkkinoiden kanssa. Komission mukaan sopimus myös suosii amerikkalaisia lentoyhtiöitä.
Yhdysvaltalaiset lentoyhtiöt voivat erillisten kahdenvälisten sopimusten perusteella lentää vapaasti lähes mistä tahansa Yhdysvalloista lähes mihin tahansa Euroopassa. Eurooppalaiset yhtiöt sen sijaan saavat lentää yhdysvaltalaisiin kohteisiin vain kotimaastaan.
Yhdysvaltalaiset lentoyhtiöt voivat komission mukaan lentää vapaasti kahden Euroopan sisämarkkinoilla olevan kohteen välillä. Eurooppalaisilla lentoyhtiöillä ei ole vastaavia oikeuksia Yhdysvaltain sisämarkkinoilla.
Kansallisuuslauseke estää lisäksi tehokkaasti lentoyhtiöiden rakennejärjestelyt. Sen mukaan vähintään 50 prosenttia osakkeista on pidettävä kahdenvälisen sopimuksen tehneen maan omistajilla, jos yhtiö haluaa säilyttää kansainväliset reittinsä. Nämä rajoitukset ovat komission mukaan yksi syy eurooppalaisten lentoyhtiöiden taloudellisiin vaikeuksiin.
"USA:n kanssa pikaisesti
unionin laajuinen sopimus"
Koko unionin laajuiset lentoliikennesopimukset ovat keskeinen edellytys ilmailun markkinoiden avaamiselle. EU:n avoimista sisämarkkinoista huolimatta lentoliikenne on toistaiseksi pidetty pitkälti kansallisessa säätelyssä, tuettuna ja kilpailulta suojattuna.
Palacion mukaan on selvää, ettei ilmailun pitäminen komission toimivallan ulkopuolella ole tuomioistuimen päätöksen jälkeen enää mahdollista. On välttämätöntä aloittaa pikaisesti neuvottelut Yhdysvaltain kanssa kahdenvälisten sopimusten korvaamiseksi koko unionin laajuisella sopimuksella, sanoi Palacio.
Komissio on tehnyt jäsenmaille ehdotuksen Transatlanttisen ilmailualueen neuvottelemisesta Yhdysvaltain kanssa. Palacion mukaan komissio ehdottaa pian myös neuvottelujen aloittamista kolmansien maiden kanssa.
EU:n komissio julkisti viime joulukuussa toimintaohjelman yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan luomiseksi vuoteen 2004 mennessä. Se edellyttää lennonvarmistuspalvelujen kehittämistä, yhteisen ilmatilan organisointia ja ilmaliikenteen hallintaan liittyvien laitteiden, järjestelmien ja menetelmien harmonisointia.
Suomella on Lövkvistin mukaan noin 40-50 kahdenvälistä lentoliikennesopimusta. Lukumäärä riippuu hieman siitä, miten laskee. Osa sopimuksista on aikanaan tehty maiden kansa, jotka ovat nyt Suomen tavoin EU:n jäseniä ja siten osa EU:n sisämarkkinoita, totesi Lövkvist.