Jyväskylä Ilmavoimien komentajan kenraaliluutnantti Jouni Pystysen mukaan Hornet-hävittäjien rynnäkkövarustuksen pohdiskelu liittyy koko puolustusvoimien iskukykytutkimukseen, jonka on määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä. Tämä selvitys liitettäneen osaksi seuraava turvallisuuspoliittista selontekoa
Hornetien täsmäaseista keskusteltiin kuluvalla viikolla puolustusvoimien komentajan amiraali Juhani Kaskealan vierailulla Yhdysvalloissa.
Pääesikunnan vetämässä iskukykytutkimuksessa selvitetään muun muassa maavoimien epäsuoran tulen eli kauas kantavan tulivoiman tarvetta ja keinoja, millä se kustannuksiltaan tehokkaimmin pystytään toteuttamaan.
- Siinä on useita muita vaihtoehtoja, maavoimien ja merivoimien järjestelmiä, mutta yhtenä on ilmavoimien mahdollisuus hoitaa se kokonaan tai olla osana sitä. Sellainenkin mahdollisuus on olemassa, että se todetaan kustannuksiltaan tehottomaksi ja päädytään maavoimien järjestelmiin. Tämä on vasta perusselvitystä, Pystynen sanoo.
Jos ilmavoimat hankkii jotain uusia järjestelmiä, silloin Pystysen mukaan ilmeisesti selvitetään kotimaisen puolustusteollisuuden mahdollisuudet osallistua toimituksiin, ehkä teknologian siirtoon tai jonkinlaiseen kokoonpanoon.
Ohjaussysteemi
jalostaa pommeja
Hankinnan hinta-arviota ilmavoimat ei halua vielä esittää. Erilaisten aseiden kirjo on tavattoman laaja ja määrä tietysti vaikuttaa laskun loppusummaan. Markkakaudella esitetyt arviot liikkuivat miljardeissa.
Ilmavoimien mukaan nykyisin täsmäaseiksi kutsutut ohjukset ja pommit sisältävät runsaasti ohjauselektroniikkaa. Täsmäase on sellainen, jonka sanotaan suurella tarkkuudella osuvan maaliinsa. Se voi olla ohjus tai pommi. Nykyisin on aivan tavallisia rautapommeja, joihin asennetaan pienet ohjaussiivekkeet ja kärkeen laserjärjestelmä. Samaan kategoriaan kuuluvat ohjausjärjestelmällä varustetut liitopommit ja rynnäkköohjukset. Moderneimmat perustuvat GPS-satelliittipaikannukseen.
Suomi osti F/A-18 Hornetinsa torjuntahävittäjän varustuksella eli tyyppimerkinnällä F-18. Niillä on kyky iskeä ilmasta ilmaan. Perusrakenteiltaan Hornet on A-tyypin rynnäkkökone, Yhdysvaltain merivoimien pommikone, joka pystyy iskemään ilmasta maahan.
Rynnäköintikyky
syö torjuntavoimaa
Suomalainen Hornet on valmis alusta rynnäkkökoneeksi, mutta se tarvitsee lisävarustusta ja aseistusta. Esimerkiksi koneen tietokoneohjelmisto pitää päivittää. Ohjelmistoja uudistetaan kahden vuoden sykleissä. Yksi päivitys tehdään tänä vuonna. Seuraava on vuorossa 2005. Toinen aikaraja mahdolliselle muutoshankkeelle on vuoden 2004 turvallisuuspoliittinen selonteko ja sen johtopäätökset.
Puolustusasiantuntijat eivät ole yksimielisiä muutoksen tarpeellisuudesta pienessä maassa. Esimerkiksi ilmavoimien entinen komentaja Rauno Meriö arvioi viime vuonna, että Hornetien torjuntavoimaa ei kannata hajottaa rynnäkkö- ja pommitusominaisuuksiksi.
Meriön näkemyksen mukaan kriisitilanteissa Suomeenkin kohdistettaisiin ensiksi ilmahyökkäyksiä. Sellaisten torjumiseen ilmavoimien nykykalustolla ja miehistöllä on mitä parhaimmat eväät.