Enemmistö suomalaista kannattaa yhä sotilaallista liittoutumattomuutta. Mielipiteet ovat kuitenkin selvästi liikkeessä. Liittoutumisen kannattajien määrä on kasvanut.
Kahdessakin viime päivien mielipidemittauksessa on kysytty suomalaisten näkemystä maan turvallisuuspoliittisesta ratkaisusta. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n tutkimuksessa kysyttiin suoraan kansalaisten mielipidettä sotilaalliseen liittoutumiseen. Vastaukseksi tuli, että 61 prosentin mielestä Suomen pitää pysyä liittoutumattomana ja 34 prosentin mielestä Suomen pitäisi liittoutua.
Koko Euroopassa samaan aikaan julkistetussa eurobarometri-tutkimuksessa puolestaan kysyttiin EU:n jokaisen jäsenmaan asukkailta kantaa unionin yhteiseen puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaan. Suomalaisista 60 prosenttia kannattaa sitä, 36 prosenttia vastustaa. Suomalaiset kuuluivat tässä kysymyksessä unionin vastahakoisimpien joukkoon.
Jos kumpaakin tutkimusta vertaa aiempiin vastaaviin mittauksiin, nousee esiin selvä muutos. Yleensä hitaasti näkemyksiään muuttavien suomalaisten mielipiteet turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä ovat liikkeessä. Liittoutuminen saa aiempaa enemmän kannatusta.
Erityisesti MTS:n mielipidemittaus osoittaa muutoksen selvästi. Edellisessä, vuoden takaisessa mielipidemittauksessa sotilaallista liittoutumista vastusti 65 prosenttia kansalaisista ja kannatti 24 prosenttia. Vuodessa liittoutumisen vastustus on siis pudonnut neljällä prosenttiyksiköllä ja kannatus noussut kymmenellä. Etenkin jälkimmäinen muutos on jopa yllättävän suuri. Se kertoo todellisesta käänteestä mielipiteissä.
Puolueittain erot ovat edelleen suuret. Sotilaallista liittoutumista tukee kokoomuksen kannattajista 52, SDP:n ja vihreiden kannattajista 34, keskustan 30 ja vasemmistoliiton kannattajista 18 prosenttia. Erityisesti vihreiden ja keskustalaisten tuki liittoutumiselle on nousussa.
Huomionarvoista erityisesti MTS:n tutkimuksessa on se, että Natoon kohdistuva nyreksintä näyttää jopa kasvavan. Tämä kävi ilmi, kun kansalaisilta kysyttiin, mikä vaihtoehto on paras siinä tapauksessa, jos Suomi päättää liittoutua sotilaallisesti. Naton suosio liittokumppanina putosi vuoden aikana kuusi prosenttiyksikköä, 58:sta 52:een. Vain 12 prosenttia hyväksyisi sellaisen Nato-suhteen, joka toisi tänne vieraita joukkoja. EU:n valinneiden osuus taas kohosi 30:stä 40 prosenttiin. Jos ja kun maassa on pyritty muokkaamaan ilmapiiriä Nato-jäsenyydelle myönteiseksi, voi tuloksia kutsua lähinnä kehnoiksi.
Moni kansalainen ilmeisesti näkee Suomea jollain tavoin hivutettavan Natoon. Lähes kaksi vastaajaa kolmesta oli sitä mieltä, että Suomi on Naton kanssa monilla eri tasoilla tapahtuvan yhteistyön vuoksi sitoutumassa sotilasliiton jäsenyyteen.
Vaikka Pohjois-Atlantin liiton jäsenyys ei edelleenkään sytytä suomalaisia, ei esimerkiksi rauhankumppanuusyhteistyötä sen kanssa silti kammota.
Osaksi hämäräksikin jää syy siihen, mikä on vajaan vuoden aikana pudottanut suomalaisten asennetta Natoa kohtaan jopa aiempaa kielteisemmäksi. Nato ei ole tehnyt viime aikoina sellaisia sotilaallisia operaatioita, jotka mielipiteen muutosta luontevasti selittäisivät.
Luultavasti mielipiteiden muutosten logiikka kulkeekin toisin. Suomalaisten mielestä eurooppalainen, nimenomaan EU:n piirissä tapahtuva puolustusyhteistyö on alkanut tuntua houkuttelevammalta. Tällä vielä alustavalla yhteistyöllä ei ole niitä rasitteita, joita Natoon liitetään.